maanantai 14. maaliskuuta 2016

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista

Alkuteos: Allt jag inte minns (2015)
Suomentaja: Tarja Lipponen
Ilmestymisaika: 2016 (ko.painos)
Sivumäärä: 181
Kustantaja: Johnny Kniga
ISBN: 978-951-0-41684-6
Muoto: E-kirja (E-PUB)
Peukku: q^^
Huom: Kiitos Elisa Kirja ja HelMetin Epos-elukupiiri
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 3, 4, 17, 44 ja 49


*Augustpriset 2015 -voittaja


Mosaiikkimaista maahanmuuttajaproosaa rakkaudesta, identiteetistä ja ystävyydestä.


Kaikki se mitä en muista on jännitysromaanin keinoja käyttävä kertomus Samuel-nimisestä nuoresta miehestä. Samuel on kuollut auto-onnettomuudessa ja nimettömäksi jäävä kirjailija kiertää haastattelemassa hänen ystäviään saadakseen selvää Samuelin elämästä.


Lyhyin kommentein kaikki vuodattavat saman tarinan omasta näkökulmastaan. Moniäänisen kerronnan keskiössä on paljas ihminen, vasta sitten hänen ulkonäkönsä, ammattinsa, etninen taustansa tai sukupuolensa.


Tarinoiden myötä käy ilmi, että Tukholman yössä heiluva Samuel on ollut maahanmuuttoviraston byrokraatti, salaperäinen Laide arabian kielen tulkki, kämppäkaveri Vandad kaapin kokokoinen järkäle, isoäiti ruotsinkielisiä sananlaskuja lateleva dementikko. Käy myös ilmi, että auttaakseen Ruotsissa laittomasti oleskelevia siirtolaisnaisia Samuel keksi luovuttaa hoitolaitokseen joutuneen isoäitinsä talon näille. Sitten talo syttyi palamaan ja katastrofi oli valmis.


Khemiri on kirjoittanut huolellisesti dramatisoidun kuoroteoksen, jonka äänimaailma syventää näennäisen pinnallista ihmiskohtaloa ja kasvattaa yksiulotteisen jännitysnäytelmän Samuelin kuolemasta tiheäksi pohdinnaksi ihmisyyden ehdoista.*


Olen hieman kahden vaiheilla tämän kirjan suhteen. Toisaalta lähestymiskanta on kiinnostava, mutta toisaalta se pitää lukijan etäällä hahmoista ja koko tarinasta. Kirja kun koostuu nimettömäksi ja muutenkin melko persoonattomaksi jäävän tunisialais-ruotsalaisen kirjailijan tekemistä haastattelunpätkistä, joissa Samuelin tunteneet henkilöt kertovat tämän tarinaa. Kukin tietenkin omalta kantiltaan ja omien tietojensa pohjalta. Näin lukijan tehtäväksi jää palasten yhdistäminen ja sen päättäminen, mitä ja ketä hän uskoo. Loppuja tällä kirjalla on siis yhtä monta kuin on lukijoitakin.


Haastattelut hyppivät ja joskus voi olla hankalaa hahmottaa kuka oikein onkaan äänessä. Muutamat suuremmat kokonaisuudet on helppo käsittää yhden henkilön kertomuksiksi, mutta osaa voi olla hankalampi paikallistaa. Kirja pistää lukijalle haasteen, vaikka samaan aikaan vikitteleekin varsin mukaansatempaavalla kerronnalla. Jossa kyllä itseäni jotkut tuntemattoman kirjailijan tekemät sulkuhuomautukset hieman häiritsivät. Tyyli on kuitenkin persoonallinen ja raikas, jopa piristävä.

Kirja on mielenkiintoinen kuvaus siitä, mitä lopulta kukin muistaa. Miten erilailla saman asian kaksi ihmistä voi käsittää ja ymmärtää. Tässä on kiinnostava ja lukijaa haastava kirja, joka samalla käsittelee myös varsin ajankohtaisia asioita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti