maanantai 6. elokuuta 2018

Kate Atkinson: Elämä elämältä

Alkuteos: Life after life (2013)
Suomentaja: Kaisa Kattelus
Ilmestymisaika: 2014 (ko.painos)
Sivumäärä: 595
Kustantaja: Schildts & Söderströms
ISBN: ?
Muoto: e-kirja (EPUB)
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 6, 14, 15,  23, 24, 30, 32, 33, 34 ja 40
Lukulistalta: 34


*Englannissa vuonna 1910 Sylvie Todd synnyttää kolmatta lastaan. Lääkäri ei pääse paikalle lumimyrskyn vuoksi, ja tyttölapsi syntyy kuolleena.
Englannissa vuonna 1910 Sylvie Todd synnyttää kolmatta lastaan. Lääkäri ehtii paikalle juuri ennen lumimyrskyä, ja syntyy tyttö, Ursula. Tarina alkaa.


Ursulan tarina on kiehtovan ja kauhean 1900-luvun tarina. Vuosituhannen alussa Toddin perhe elää onnellista porvarillista elämää tietämättömänä tulevista mullistuksista. “Entä jos?” kuuluu kysymys. Entä jos viisivuotias Ursula ei olisikaan hukkunut? Entä jos Hitlerin salamurha olisi onnistunut? Kate Atkinson on kirjoittanut täyteläisen romaanin, joka alkaa vain  alkaakseen uudelleen erilaisena versiona. Herkulliset yksityiskohdat ja niiden variaatiot täydentävät taidokasta kokonaisuutta. Lukija voi vain ihmetellä kuinka syvästi voi eläytyä tarinaan, joka ei etene tavanomaisen romaanin tapaan. Kysymys fiktion voimasta ja mahdollisuuksista kasvaakin kysymykseksi ihmiselämän mahdollisuuksista. Miten jokapäiväiset valintamme vaikuttavat elämämme kulkuun? Miten ne vaikuttavat muihin? Elämä elämältä on romaani, jossa pienet sattumukset voivat syöstä raiteiltaan niin pienen ihmisen kuin kokonaisen maanosan.*



Myönnän, että romaanin idea on nerokas. Kuinka pienet päätökset ja yksittäisiltä vaikuttavat sattumat voivat muuttaa koko elämän suunnan? Miten erilaisia vaihtoehtoja ihmisellä onkaan elää elämänsä? Loistava idea ja jokseenkin kelpoisa toteutus.

Elämä elämältä ei ole helppo kirja seurata. Välillä tapahtumat ovat lyhyitä ja ohitse pian. Välillä taas eletään samaa aikaa ja elämää pitkään. Vuosiluvut ja kirjan väliotsikot helpottavat tapahtumien seuraamista. Siltikin huomasin olevani välillä päästäni pyörällä sen suhteen, mitä aikajanaa tai mahdollisuutta kulloinkin elettiin…

Kirjan tapahtumat ovat historialliselta kannalta mielenkiintoisia. Ne kuvaavat hyvin elettyä aikaa ja ihmisten ajatuksia. Joukossa on myös radikaaleja ajatuksia, joten kirja ei todellakaan kangistu perinteisille uomille. Tylsää ei lukiessa todennäköisesti tule olemaan, joskin osa kirjan tapahtumista voi olla hyvin masentavaa ja jopa ahdistavaa luettavaa. Eivätkä kaikki langat ja mahdollisuudet tule koskaan selvitetyiksi…

Itse annan suurimman miinuksen kirjan henkilöistä. Lähestulkoon kaikki henkilöt jäivät minulle etäisiksi. En tuntunut pääsevän heistä kehenkään kunnolla kiinni. Ehkä se johtuu siitä, että varsinkin alussa tapahtumat vaihtelivat niin nopeasti, ettei kunnollista sidettä ehtinyt muodostumaan. Ja osa henkilöistä sitten tietysti vilahtaa mukana vain hetken tai pari aina elämästä riippuen…

Mutta mikä lopulta olikaan Ursulan ja muiden todellinen elämä? Onko se yksi näistä esitetyistä vai joku niiden yhdistelmistä? Vai onko olemassa vielä yksi ylimääräinen mahdollisuus? Sen saa jokainen lukija ilmeisesti itse päättää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti