maanantai 28. tammikuuta 2019

David Walliams: Maailman rikkain poika

Alkuteos: Billionaire Boy (2010)
Kääntäjä: Kaisa Kattelus
Kuvittaja: Tony Ross
Teksti: David Walliams
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 252
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-31-7486-6
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2019: 18. Kirjassa on kaksoset (10/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 12, 15, 16, 17, 18, 21 ja 35

*12-vuotias Joe Spud on järjettömän rikas. Hänellä on formularata kotikartanonsa pihalla, oma hieroja, elävä hai akvaariossa ja 100 000 punnan viikkoraha. Joe on pantu Englannin kalleimpaan kouluun, jossa tyypillisiä oppiaineita ovat hevospoolo, kuninkaallistietous ja pensaiden muotoilu. Koulussa häntä kiusataan, sillä isä-Spud on luonut jättiomaisuutensa Puhtopeppu-vessapaperilla.

Kun Joe vaihtaa tavalliseen kouluun, hän ei kerro kenellekään rikkaudestaan. Hän saa myös ensimmäisen oikean ystävän, Bobin. Mutta eräänä päivänä koulun pihaan pörrähtää isä-Spudin helikopteri tuomaan Joen unohtunutta läksyä. Onko kaikki taas pilalla?

Näyttelijä-kirjailija David Walliamsin viisaat ja humoristiset tarinat valloittavat jo yli 40:llä kielellä!*


Walliamsin tyyli kirjoittaa puree varmasti poikiin. Sen suuntaista on hänen tarjoilemansa huumori. Tätä tarinaa vauhdittavat myös monet listat, kuten vaikka lista asioista joita Safiiri haluaa lahjaksi. Tällä listalla on mm. Belgia.

Kirja kertoo siitä, ettei raha tee onnelliseksi. Monesti rahalla voi kuvitella saavansa kaikkea, mutta ei sillä ainakaan todellisia ystäviä osteta.

lauantai 26. tammikuuta 2019

Karin Slaughter: Skin Privilege

Alkuteos: Beyond Reach (2007)
Ilmestymisaika: 2008 (ko.painos)
Sivumäärä: 560
Kustantaja: arrow books
ISBN: 9780099481843
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: The Grant County #6
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2019: 15. Kirjassa käsitellään jotain tabua (9/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2 ja 15
Hyllynlämmittäjä: 3
Lukulistalta: 3

*It’s no simple case of murder

Lena Adams has spent her life struggling to forget her childhood in Reece, the small town which nearly destroyed her. She’s made a new life for herself as a police detective in Heartsdale, a hundred miles away - but nothing could prepare her for the violence which explodes when she is forced to return. A vicious murder leaves a young woman incinerated beyond recognition. And Lena is the only suspect.

When Heartsdale police chief Jeffrey Tolliver, Lena’s boss, receives word that his detective has been arrested, he has no choice but to go to Lena’s aid - taking with him his wife, medical examiner Sara Linton. But soon after their arrival, a second victim is found. The town closes ranks. And both Jeffrey and Sara find themselves entangled in a horrifying underground world of bigotry and rage - a violent world which shocks even them. But can they discover the truth before the killer strikes again?*


Sarjan viimeinen osa, jonka lukemista olin pihdannut todella kauan. Ehkä suotta. Tiesinhän jo jotain kirjan lopusta luettuani Slaughterin toisia kirjoja.

Tässä kirjassa päästään pureutumaan salaisuuksiin Lena Adamsin elämässä. Kirjassa paljastuu sellaisia asioita menneisyydestä, jotka yllättävät. Se on myös kertomus huumeriippuvuudesta ja taistelusta sitä vastaan. Mukana on myös paljon viitteitä Valkoiseen veljeskuntaan, natseihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, joka ylittää vankilarajat. Lisäksi päästään pureutumaan syvemmälle Saran ja Jeffreyn suhteeseen ja siinä yhä edelleen esiintyviin ongelmiin…

Loistava päätös sarjalle. Nyt ymmärrän joitain asioita paremmin. Paitsi en edelleenkään sitä, miksi kaikki ovat niin hulluna Jeffreyhin. Lenaa sen sijaan ymmärrän paremmin.

perjantai 25. tammikuuta 2019

Andy Elkerton: Arni ja kultainen kirja

Alkuteos: Oolaf the Golden Book (2017)
Kääntäjä: Terhi Leskinen
Kuvittaja: Andy Elkerton
Teksti: Andy Elkerton
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 31
Kustantaja: Mäkelä
ISBN: 978-952-341-057-2
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Viikinki-seikkailuja # / Hyppää kirjan kyytiin!
Peukku: q^^
Huom: kirjoitettu SUURAAKKOSIN
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 16, 18, 27 ja 47

*Arni saa käsiinsä hyvin omalaatuisen kirjan, jonka omistaa Odin, tarinankertojien mestari. Kirjan avulla Arni pääsee kirjaimellisesti osaksi salaperäisiä myyttejä ja legendoja…*


Arni seikkailee jo useammassa kirjassa, mikä varmasti on omiaan innoittamaan uusia lukijoita skandinaavisten mytologioiden pariin. Tässä kirjassa ainakin perehdytään enemmänkin myyttisiin olentoihin. Hauskaa ja opettavaista. Mukavan mittainen tarina, joka on kirjoitettu vauhdikkaasti ja selkeästi. Sopii hyvin lukemista harjoitteleville.

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Leila Saarivirta: Nukkumatin vastaisku

Alkuteos: Nukkumatin vastaisku (2018)
Kuvittaja: Pentti Otsamo
Teksti: Leila Saarivirta
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 93
Kustantaja: Otava
ISBN: 978-951-1-31932-0
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2019: 13. Kotimainen lasten- tai nuortenkirja (8/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 13, 16, 18, 29, 30 ja 47

*Ei voi olla totta! Huippuhahmojen listalla ei mainita Nukkumatin nimeä ollenkaan! Ovatko ihmiset täysin haksahtaneet lahjoja jakelevan Joulupukin ja rahaa kylvävän Hammaskeijun pauloihin ja unohtaneet kokonaan Nukkumatin ja unen merkityksen?

Nukkumatti päättää ryhtyä vastaiskuun. Hän palauttaa suosionsa ja kiillottaa julkisuuskuvansa keinolla millä hyvänsä. Hän alkaa blogata, tubettaa ja somettaa apunaan Pahkura, joka on - jos mahdollista - vielä syvemmällä suosion aallonpohjassa.*


Jotenkin odotin tältä kirjalta enemmän. Se on oikeastaan enemmän kertomus Nukkumatin ystävistä, kuin varsinainen yritys suosion kasvattamiseksi. Itse ainakin tunnuin jäävän lukijana ulkopuoliseksi tarinasta ja osittain hypin sivujen ylitse. Tarina ei sytyttänyt. Eivätkä hahmot. Ja osa kirjan vitseistäkin tuntui kuluneilta. Olinkohan liian vanha tälle kirjalle?

tiistai 22. tammikuuta 2019

Jules Verne: Tsaarin kuriiri

Alkuteos: Michel Strogoff (1876)
Kääntäjä: Valfrid Hedman
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä: 298
Kustantaja: Elisa Kirja
ISBN: 978-952-282-494-3
Muoto: e-kirja (EPUB)
Peukku: q^^
Huom: Elisa Kirjan ilmainen klassikko
Lukuhaaste 2019: 32. Kirjan nimessä on ammatti (7/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 18 ja 32
Hyllynlämmittäjä: 2

*Tsaarin kuriiria pidetään yhtenä Vernen parhaista romaaneista. Se on 1800-luvun Venäjälle sijoittuva romanttinen seikkailu ja monet muistavat sen suomessakin 70-luvulla esitetystä TV-sarjasta.*



Minuun tämän tarinan henkilöt eivät oikein iskeneet. Sankari on jotenkin liian hyveellinen, puhdas ja oikeamielinen. Ja pystyy tietysti aivan uskomattomiin tekoihin täyttääkseen saamansa tehtävän. Ja hänen parinaan on vasta tuskin lapsen kengistä päässyt kaunis nuori neitonen, joka uhrautuvaisesti on valmis tekemään miltei mitä vain sankarin eteen. Mukana seikkailevat uutismiehet ranskasta ja englannista ovat hupaisia, vaikka toisinaan päädyinkin ihmettelemään heidän tekemiään ratkaisuja…

Hienoa kieltä, hieno matkakuvaus halki Siperian ja joitakin mielenkiintoisia sivuhahmoja. Verneä on mukava lukea, sillä hän osaa rakentaa kiintoisan tarinan. Harmi vain, että toisinaan hänen hahmonsa ovat kuin samasta puusta veistettyjä.

maanantai 21. tammikuuta 2019

Andy Elkerton: Arni sankarina

Alkuteos: Oolaf the Hero (2017)
Kääntäjä: Terhi Leskinen
Kuvittaja: Andy Elkerton
Teksti: Andy Elkerton
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 31
Kustantaja: Mäkelä
ISBN: 978-952-341-055-8
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Viikinki-seikkailuja # / Hyppää kirjan kyytiin!
Peukku: q^^
Huom: kirjoitettu SUURAAKKOSIN
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 16, 18, 27 ja 47

*Arni haluaisi kohdata hurjia vaaroja, aivan kuten hänen isänsä Harald Haaraparta. Arni on vain vielä liian nuori lähtemään yksin maailmalle. Sitten hän keksii: seikkailun voi järjestää tulemaan itsensä luo…*


Kirjan tarina on lyhyt ja napakka. Se on kirjoitettu helpolla kielellä ja vauhdikas ja värikäs kuvitus sopii kirjan tyyliin. Henkilöhahmot näyttävät mielenkiintoisilta ja mieleenpainuvilta. Viikingit ja mytologiset taikaolennot varmasti purevat pienempiin lukijoihin. Plussaa siitä, että kirjassa on kerrottu mytologisia faktojakin.

lauantai 19. tammikuuta 2019

Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa

Alkuteos: Sarasvatin hiekkaa (2005)
Lukija: Jarmo Mäkinen
Ilmestymisaika: 2006 (ko.painos)
Kesto: 10h 42min (9 CD-levyä)
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-31-3617-8
Muoto: äänikirja, CD
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2019: 22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja (6/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 5, 18 ja 22
Lukulistalta: 2

*Vuoden pelottavimmaksi sekä tärkeimmäksi kirjaksi kuvailtu egologinen trilleri, joka teki vaikutuksen myös Finlandia-palkintoraatiin.

Venäläinen tutkija Segej yrittää yhdessä intialaisen tutkijayhteisön ja kollegansa Amritan kanssa selvittää Cambaynlahdesta meren alta löytyneen kaupungin arvoitusta. Samaan aikaan suomalainen Kari Alanen yrittää toisaalla kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Jäätiköitä tutkii myös Grönlannissa tukikohtaansa pitävä tutkimusyksikkö ja filippiiniläissyntyinen erakko Susan Chang. Tutkimuslinjat yllättäen kohtaavat toisensa ja paljastavat ihmiskunnan tulevaisuuden olevan vaarassa. Mutta pystyvätkö vallankäyttäjät kyllin nopeisiin ja oikeisiin päätöksiin? Vai onko jo liian myöhäistä?*


Isomäen kirjan loppuun kirjoittama selvitys kirjan synnystä ja sen faktojen todenperäisyydestä oli minulle kirjan vaikuttavinta antia. Olin jotenkin olettanut, että paljon suurempi osa olisi ollut fiktiota. Tässä kirjassa pelottavinta onkin se, että sen tapahtumat ovat oikeastaan melko mahdollisia.

Sarasvatin hiekkaa ei ole mikään nopeatempoinen jännäri, vaikka on siinä omat vauhdikkaammat ja jännittävämmät hetkensä. Enemmän kirja keskittyy jokseenkin arkisiin tapahtumiin, jotka kätkevät taakseen suurempia asioita. Arkipäiväisyydet jopa piilottavat olemassa olevat vaarat ja inhimillisiä väärinkäsityksiä ja vääriä arvioita tapahtuu. Niillä vain on tällä kertaa melkoisen kohtalokkaat seuraukset…

Henkilöhahmot jäivät itselleni etäisiksi. Heidän seurassaan kyllä viihtyy, mutta mukaan laitettuja ihmisten välisiä jännitteitä ei ehkä ole osattu kuvata kaikkein romanttisimmalla tavalla. Joskaan se ei varmastikaan ole ollut tämän kirjan ideanakaan. Tärkeämpi on sanoma siitä, että meidän tulisi herätä. Ennen kuin megatsunami todella iskee.

Lukijana Mäkinen on rauhallinen. Hänen ääntään kuuntelee mielellään. Se on sopivalla tavalla rouhean karhea. Toisinaan tosin hänen tasainen äänensä hankaloittaa repliikkien ymmärtämistä. Kuka sanoi ja mitä? Kyllä tähänkin tottuu, mutta alkuun se oli hankalahkoa.

Edelleen ajankohtainen kirja, jolle kannattaa antaa mahdollisuus.