Alkuteos: Pyhän Henrikin legenda (2005)
Ilmestymisaika: 2005 (ko.painos)
Sivumäärä: 463
Kustantaja: SKS
ISBN: 951-746-738-9
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2018: 45. Palkittu tietokirja (49/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: -
*Latinankielinen Pyhän Henrikin legenda on Suomen vanhin säilynyt kirjallinen teos. Tuomas Heikkilän tutkimus legendasta selvittää, mitä pyhästä Henrikistä voidaan tietää. Tutkimuksessa on ensi kertaa kartoitettu ja koottu yhteen Pyhän Henrikin legendan säilynyt lähdemateriaali. Keskiaikaisten käsikirjoitusten avulla seurataan Henrikin pyhimyskultin kehittymistä ja leviämistä Suomesta Skandinaviaan ja edelleen Keski-Eurooppaan.
Legendan tieteellisen edition kautta avautuu laaja näköala keskiaikaisen Suomen historiaan ja kulttuuriyhteyksiin. Teoksen runsas kuvitus esittelee kaikki Suomessa säilyneet keskiaikaiset taideteokset pyhästä Henrikistä. Tutkimus Pyhän Henrikin legendasta lähestyy Suomen keskiaikaista kulttuuria uudesta näkökulmasta ja purkaa myyttejä kansallispyhimyksemme ympäriltä.*
Olisi ehkä kannattanut lukea takakansi ennen tähän kirjaan tarttumista. Ajattelin nimittäin, että tässä teoksessa kerrottaisiin pyhän Henrikin legenda ja avattaisiin sitä lukijalle enemmän. No, löytyihän se legenda kyllä kirjasta. Mutta. Lopusta ja sen kummemmitta selittelyittä. Suurin osa kirjasta käsittelee sitä, miten, mihin aikaan, kenen toimesta ja miksi legenda on ylipäätään syntynyt ja miten se on levinnyt. Mukana on myös perustiedot kaikista legendan versioista ja niiden nykyisistä sijainneista. Todella tieteellistä tekstiä siis, joka on melkoisen puuduttavaa luettavaa vaikka onkin kirjoitettu innostuneella otteella. Kovin pitkiä pätkiä en kyllä itse jaksanut lueskella kerralla. Kirjassa on mukava kuvitus. Siitä iso plussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti