Alkuteos: Silverpojken (2014)
Kääntäjä: Pekka Marjamäki
Lukija: Anni Kajos
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Kustantaja: WSOY
Kesto: 4h 28min
ISBN: 9789510435519
Muoto: e-äänikirja
Sarjamerkintä: Lasilapset #2
Peukku: q^^
*Koululaisten oma mysteerisarja
Olisiko sittenkin syytä uskoa kummituksiin? Herkullisen karmiva jatko-osa Kristina Ohlssonin jännärille Lasilapset. Tällä kertaa Billie, Aladdin ja Simona selvittävät salaperäisen pojan arvoitusta.
Aladdinin vanhempien vesitorniravintolasta katoilee ruokaa. Tornin liepeillä norkoilee outo poika, jolla on talvipakkasista huolimatta aina sortsit jalassaan. Kun Aladdin yrittää puhutella häntä, hän häipyy sanaakaan sanomatta, eikä lumihankeen jää jälkeäkään. Kuka poika oikein on? Kenties yksi Åhusiin hiljattain saapuneista pakolaisista? Vai voisiko hän olla Hopeapoika, joka yrittää löytää kadonneet kirkkohopeat, vaikka on ollut kuolleena jo sata vuotta? Aladdin, Billie ja Simona päättävät ratkaista mysteerin.
Kristina Ohlsson (s. 1979) työskenteli turvallisuuspoliittisena analyytikkona mm. Ruotsin suojelupoliisissa ja ETYJ:ssä, kunnes ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi 2012. Hänen dekkarinsa ja lastenjännärinsä komeilevat säännönmukaisesti Ruotsin myyntilistojen kärjessä.*
Trilogian toisessa osassa keskiössä on Aladdin, jonka vanhempien ravintolalla menee vähän huonommin. Sieltä esimerkiksi varastetaan ruokaa, eikä tuottokaan ole entisen veroista. Taustalla häilyy jopa muuttamisen uhka. Samaan aikaan Aladdin näkee kummallisen pojan ja koulutehtävää varten tutkii kadonneiden hopeiden tapausta. Billie ja Simona ovat apuna parhaansa mukaan. Selviävätkö mysteerit ja pystytäänkö ravintola pelastamaan?
Kivaa jännitystä ja hyvin eteneviä tutkimuksia. Pidän siitä, miten historiaa yhdistellään tarinaan ja kuinka ajankohtaisia asioita käsitellään. Tarina toimii.
Kajos lukee hyvin ja elävästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti