Alkuteos: sanomalehti julkaisut (1937-1939)
Kääntäjä: Sauli Santikko
Ilmestymisaika: 2026 (ko.painos)
Kustantaja: Jalava
Sivumäärä: 104
ISBN: 9789518877328
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Prinssi Rohkea
Peukku: q^^
*Prinssi Rohkea on suuri amerikkalainen klassikko. Sarjakuva saadaan nyt ensi kerran suomeksi koko loistossaan, upeissa väreissä. Laulava miekka tempaa lukijansa mukaan heti alkusivuilta sumuisille rämeille, myrskyäville merille, taisteluiden melskeeseen ja tietenkin Camelotiin, kuningas Arthurin hoviin.
Maanpaossa kasvaneen Thulen nuoren prinssi Rohkean kohtalona on kulkea seikkailusta seikkailuun. Rohkean nokkeluus ja taistelutaidot pelastavat hänet monesta pälkähästä, kuten Morgan Le Feyn kauhujen linnasta ja pohjanmiesten käsistä.
Laulava miekka on myös kasvutarina ja rakkauskertomus. Prinssi Rohkean suurin toive on päästä ritariksi - onnistuuko hän tavoitteessaan?
Teos on suomennettu huolella ja vanhahtavaa sävyä kunnioittaen, jotta alkuperäisen mukainen vivahteikas kerronta pääsee oikeuksiinsa. Kirjan seikkailut on ensimmäisen kerran julkaistu vuosina 1937-1939. Hal Fosterin verrattoman varma viiva, historiallisen seikkailun suuruus ja hurtti huumori tekevät tästä albumista ajattoman lukuelämyksen!*
Alkujaan sanomalehdessä ilmestyneen sarjan kokoomateos, joka kokoaa yhteen vuosien 1937-1939 tuotannon. Suomennoksessa on mukavasti käytetty vanhempaa tyyliä, joka sopii sarjakuvan henkeen. Prinssi Rohkea kun seikkailee kuningas Arthurin "aikaisessa" Englannissa ja koettaa jopa pyrkiä Pyöreän pöydän ritariksi.
Tässä ensimmäisessä osassa prinssin seikkailuja kerrotaan kuinka: nuorukainen päätyi isänsä ja tämän kannattajien kanssa rämeille, kuinka hän harjoitteli ja kehittyi siellä, kuinka hän sai varsin ikävän ennustuksen tulevaisuudestaan, kuinka hän lähti kokeilemaan onneaan päästä ritariksi ja sitten monia, monia seikkailuita sir Gawainin kanssa. Jokainen tarinan osa on yhden sivun mittainen ja alussa tavallisesti pieni tiivistelmä edellisestä tapahtumasta.
Tarina on sinällään kiinnostava. Ehkä vähän puiseva ja tökkivä, mutta viikottainen julkaisu rajatussa tilassa selittää sen. Olkoonkin, että minun tulkintaani vaikuttaa tietysti se, että olen lukenut Fables-sarjakuvat...
Kuvitus ja värit ovat ihan mukavaa katseltavaa. Vähän ehkä kankeaa, mutta kokonaisuuksina hyvät. En tosin ole ikinä ymmärtänyt sitä, miksi tuon aikaisia miehiä kuvataan yleensä käyttämään vain pitkää paitaa ja ei ollenkaan housuja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti