J. K. Rowling: Harry Potter ja Azkabanin vanki

Alkuteos: Harry Potter and the Prisoner of Azkaban (1999)

Kääntäjä: Jaana Kapari

Lukija: Vesa Vierikko

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Kesto: 14h 39min (1 CD-äänilevy, MP3)

Kustantaja: Tammi

ISBN: 9789520406981

Muoto: äänikirja, CD-äänilevy (MP3)

Sarjamerkintä: Harry Potter #3

Peukku: ^^b

*”Tervetuloa poimittaislinjalle, turvattomien velhojen ja noitien hätäkuljetukseen. Ojenna siis sauvakätesi ja astu kyytiin, niin viemme sinut minne tahdot.”*

Azkabanin vanki oli pentuna suosikkikirjani sarjasta. Hyvin se toimii edelleenkin, vaikka muistinkin että siinä olisi tapahtunut paljon enemmän. Oikeastaanhan kirja on kikkailua huispausmestaruudesta ja kaveruudesta. Taustalla jännitys vankikarkurista. Ei huono yhdistelmä ollenkaan, sillä se toimii ja viihdyttää hyvin. Pidän edelleen myös siitä, miten myös vanhempien hahmojen elämä ja menneisyydet alkavat vähitellen saamaan enemmän tilaa tapahtumissa. Maailma kehittyy ja laajentuu samalla kun Harryn katsantokin.

Vierikko jatkaa vakuuttavaa lukemistaan. Ihailen syvästi sitä, miten hänen on onnistunut luoda hahmoille omat persoonalliset äänet. Ja miten hän vielä muistaa ne kirja kirjan jälkeen!

D-P Filippi & Terry Dodson: Muse

Alkuteos: Muse (2012)

Kääntäjä: Quinn & Katia Donoghue

Kuvittaja: Terry Dodson

Teksti: D-P Filippi

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Sivumäärä: 103

Kustantaja: Humanoids

ISBN: 9781643379326

Muoto: Sid.

Peukku: ^^b

*A lyrical and titillating journey in which the line between fantasy and reality is blurred, and losing oneself is the only certainty…

Illustrated by the incomparable Terry Dodson (Harley Quinn, Wonder Woman) and written by D-P Filippi (John Lord).*

Huhuh millainen kuvitus tässä sarjakuvassa on! Selvästi suunnattu aikuisille ja oletusarvoisesti miehille. Yksi hahmoista jopa vakoilee vähäpukeista sankaritartamme… Kuvitus on muutenkin melko, öh, hekumallista ja paljasta pintaa löytyy paljon. Juonessa on myös oma koukeronsa, jonka takia sarjakuva ei sovi nuorimmille lukijoille. Vanhemmille tarjolla on upea ja elähdyttävä katselukokemus. Kuvitus on nimittäin muutenkin rikas ja värikäs.

Sarjakuvan juoni on kiinnostava. Nuori nainen pääsee teknisesti erittäin lahjakkaan nuoren pojan seuraneidiksi. Seuraneidin velvollisuudet eivät paljoa rasita, hänellä on hyvin aikaa uiskennella ja ottaa rennosti. Öisin hän vain näkee kummia unia. Vai ovatko ne unia sittenkään? Mitä salaisuuksia kartano pitää sisällään? Ja miksi palveluskunta tuntuu käyttäytyvän hassusti?

Hyvä tarina, johon on otettu inspiraatiota kirjallisuudesta. Kaunis ja rohkea kuvitus.

Susan Barker: The Incarnations

Alkuteos: The Incarnations (2014)

Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)

Sivumäärä: 476

Kustantaja: Black Swan

ISBN: 978-1-784-16000-5

Muoto: Nid.

Peukku: ^^b

Lukuhaaste 2020: 38. Kirjan kannessa on puu (38/50)

Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 7, 9, 15, 22, 30, 37, 38 ja 42

Hyllynlämmittäjä: 30

*I dream…

of Sorceress Wu splattering the walls with your blood

of Genghis Khan and his Mongols whipping us across the desert

of Emperor Jiajing and our fellow tortured concubines

of you kneeling before your captors in the Opium Wars

of  us as Red Guards in the Cultural Revolution, our banners held high

I dream of the times we were friends, lovers, enemies…

You don’t know it yet, but soon I will make you dream of me*

Menneisyys ja nykyaika kietoutuvat yhteen tässä tarinassa, jossa seurataan taksia ajavaa miestä, joka alkaa saamaan kummallisia kirjeitä. Nämä kirjeet kertovat miehen aikaisemmista elämistä, jotka ovat olleet mitä merkillisimpiä. Kirjeiden kanssa samaan aikaan miehen elämään saapuu mies menneisyydestä… Jokainen kirje kertoo erilaisen tarinan: hän on ollut eunukki, orja, jalkavaimo ja vaikka mitä. Samaan aikaan nykyinen elämä saa uusia käänteitä, kun perhe-elämä ei enää sujukkaan kuten ennen… Epäilykset alkavat kalvamaan ja sepä on omiaan sotkemaan kuvioita.

Mielikuvituksekas, koskettava ja kaunis. Wangin elämä on mielenkiintoinen ja paljastuu vähitellen lukijalle sitä mukaa mitä enemmän kirjeitä saapuu. Jokainen kirje, jokainen elämä, on erilainen ja jännittävä. Miten niissä punoutuvatkaan yhteen näiden kahden tarinat. Kaunista.

Sujuvaa tekstiä, josta myös näkee sen, että kirjailija on paneutunut historiaan.

Stephen King: Pimeä yö, tähdetön taivas

Alkuteos: Full Dark, No Stars (2010)

Kääntäjä: Ilkka Rekiaro

Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)

Sivumäärä: 342

Kustantaja: Tammi

ISBN: 9789513169312

Muoto: e-kirja (BookBeat)

Peukku: q^^

Lukulistalta: 81

*Kosto on parhaimillaan kylmänä. Sen todistaa Stephen King tällä neljän pienoisromaanin kokoelmallaan, joista jokainen tavalla tai toisella käsittelee tilinteon tematiikkaa.

1922 on nebraskalaisen maanviljelijän puistattavan hyytävä kertomus. Ison kuskin päähenkilö maksaa pyövelilleen takaisin korkojen kera. Kahden kaupassa Dave Streeter myy sielunsa ja saa huomata, että kaikella on hintansa. Onnistuneen avioliiton vaimo joutuu arvioimaan päällisin puolin täydellisen perheonnensa uudelleen, musertavalla tavalla.

Stephen King hallitsee mestarillisesti lyhyemmän proosan - siitä näytteenä nämä neljä synkkää, yönpimeää tarinaa, jotka jättävät jälkeensä miellyttävän kylmyyden. Pimeä yö, tähdetön taivas sai ilmestymisvuonnaan 2010 Bram Stoker -palkinnon.*

1922 on murhaajan tunnustuskirje. Mies, joka on kokenut paljon ja menettänyt vielä enemmän, kertoo kuinka ja miksi hänestä tuli murhaaja. Ja mitä sitten tapahtuikaan. Kerronta on poukkoilevaa ja hyppelehtivää, sekä jokseenkin kuivahkoa. Kiintoisa tarina, mutta ei sellaista sujuvaa ja soljuvaa Kingiä mihin olen tottunut. 

Iso kuski on loistavaa kerrontaa! Tarina nappaa mukaansa heti ensimetreiltä ja pitää otteessaan loppuun asti. Tess on kertojana hahmo, jota on helppo lähestyä ja jonka toimintaa ymmärtää. Juoni osuu kohdalleen ja sanoja suorastaan ahmii. Kyse on yhden naisen kostoiskusta! Oikeuden haluamisesta, vaikka kuinka pelottaisi.

Kahden kauppa on hyvä tarina. Se pohtii jossain määrin maailman oikeudenmukaisuutta, sitä, menevätkö nallekarkit aina tasan. Onko maailmassa todella vain vakiomäärä onnea ja menestystä? Mitä olisit valmis maksamaan, että se parempi osa olisi sinun? 

Onnistunut avioliitto on myös hyvä tarina. Miten ihminen luukeekaan tuntevansa toisen. Etenkin, jos on eletty pitkään yhdessä. Mutta aina on mahdollisuus siihen, ettei toista tunne lainkaan. Että toinen sittenkin yllättää. Entä jos yllätys ei olisikaan ollenkaan mukava? Riittääkö yhteinen menneisyys siihen, että uuden totuuden kanssa voisi elää?

Kokonaisuutena Pimeä yö, tähdetön taivas on hyvä lukukokemus. Kaikki neljä pienoisromaania ovat erilaisia, omalla tavallaan puhuttelevia. Ne laittavat ajattelemaan ja pohtimaan myös moraalisia arvoja. Mikä on oikein? Mitä olisit itse tehnyt vastaavassa tilanteessa? Hytkähdyttävää luettavaa, jonka parissa viihtyy!

Agatha Christie: Helmeilevä kuolema

Alkuteos: Sparkling Cyanide (1945)

Kääntäjä: Eero Ahmavaara

Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)

Sivumäärä: 257

Kustantaja: WSOY

ISBN: 978-951-0-35994-5

Muoto: Nid.

Peukku: ^^b

*Nuori ja kaunis Rosemary murhataan syankaliumilla lontoolaisessa hienostoravintolassa. Jotta murhaaja paljastuisi, hänen miehensä George Barton järjestää vuotta myöhemmin päivälliset samaiseen ravintolaan ja kutsuu samat vieraat pöydän ääreen. Rosemary Bartonillekin on varattu oma paikkansa, tyhjä tuoli tosin. Tunnelma on kaikin puolin kireä ja hermostuneet kutsuvieraat odottavat jotain tapahtuvaksi. Sitten tosiaan alkaa tapahtua. Seuraa toinenkin samankaltainen samppanjamurha, ja itsemurhateoria valuu hukkaan saman tien…

Helmeilevä kuolema, Agatha Christien mainiosti kehittelemä yläluokan murhamysteeri, ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1959.*

Helmeilevä kuolema oli minulle hämmentävä lukukokemus. Jossain määrin minusta tuntui koko ajan siltä, että olisin lukenut sen aiemmin vaikka samalla tiesin etten ollut. Noh, jos oikein alkaa katsomaan ja tutkimaan, niin huomaa, että eräs Hercule Poirot -sarjan televisio filmatisoinneista muistuttaa melkoisesti tätä kirjaa…

Tässä kirjassa ei ole Christien tuttuja “päähenkilöitä”. Tapausta tutkivat Kemp ja Rice, mutta suurin osa selviää juttuun sekaantuneiden osallisten kertomana. Näistä löytyy poliitikkoa vaimoineen, kuolleen Rosemaryn sisar, Rosemaryn aviomies, aviomiehen sihteeri, tyttöjen lähisukulainen ja nuori mies, jonka seurassa kumpikin tytöistä viihtyi. Melkoisen monta kanditaattia murhaajaksi siis löytyy. Samoin kuin motiiveja, kun niitä viimein aletaan kaivelemaan.

Kirja on kirjoitettu hyvin. Kukin henkilöistä nostaa esille oman persoonansa ja tuo esiin asioita erilailla kuin toiset. Kukin heistä on tavallaan luotettava ja toisaalta taas ei. Eiväthän havainnot aina ole täydellisiä. Lukija joutuukin väistämättä sulattelemaan saamaansa tietoa ja yhdistelemään lankoja toisiinsa. Tämä lankojen yhdistely ei ole aina aivan helppoa. Onneksi edes poliiseilla on hyvät hoksottimet. Muuten tässä tapauksessa olisi voinut käydä paljon hassummin!

Hyvin kirjoitettu ja viihdyttävä vanhanajan dekkari!

Iolanda Zanfardino: Midnight radio

Alkuteos: Midnight radio (2019)

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Sivumäärä: 160

Kustantaja: Lion Forge

ISBN: 9781942367994

Muoto: Nid.

Peukku: ^^b

*Four individuals living in San Francisco are released from the frustrations of their everyday lives by a late-night radio broadcast suddenly hijacked by someone with a message for the world. The passion and honesty of the message steers these four lives in dramatic, courageous new directions…

An intriguingly interwoven tale of four lives woken from their daily sleepwalk through a maze of social issues: LGBT + rights, racism, social network addiction, and the difficult decision between settling down versus following your dreams.

Midnight Radio is a story for those who refuse to give up, and who wish to be the drop of color spattered on the grey, shallow canas of their reality.*

Sarjakuvan tarina on kerrottu neljän ihmisen silmin. He eivät kohtaa toisiaan, mutta heitä kaikki yhdistää kaupunki ja elämä. Sekä radio. Kukin heistä on saanut oman värinsä, oman osansa maailmaa, joka on kova ja julma. Yksi kärsii yhtiön ylimielisistä pomoista, toinen on pulassa poliisin kanssa, kolmas koettaa paeta muistoja ja neljäs sulkeutuu hiljaisuuteen. Kunkin tarina on omansa, mutta yhtä lailla ne koskettavat lukijaa.

Pidän sarjakuvan tyylistä. Se on värikäs, elävä. Piirtojälki on kaunista ja ihmiset persoonallisia ja eläviä. Näihin ihmisiin on helppo ihastua. Alkuun tarinaan voi olla hakala päästä sisään, mutta pian se ei edes haittaa. Minut tarinat lumosivat.

Kaunista. Suosittelen!

Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen - Tositarina yhden naisen pakkomielteestä jäljittää Golden State Killer

Alkuteos: I’ll Be Gone In the Dark - One Woman’s Obsessive Search For the Golden State Killer (2018)

Kääntäjä: Aura Nurmi

Lukija: Krista Putkonen-Örn

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Kesto: 13h 15min

Kustantaja: Atena

ISBN: 9789523005822

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Peukku: q^^

Lukuhaaste 2020: 37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa (37/50)

Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 7, 9, 35, 37 ja 38

*Pohjois-Kaliforniaa piinasi yli kymmenen vuoden ajan väkivaltainen saalistaja, joka raiskasi brutaalisti yli viisikymmentä naista. Etelä-Kaliforniassa sama vaanija syyllistyi kymmeneen sadistiseen murhaan. Sitten hän katosi yön pimeyteen.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin rikostoimittaja Michelle McNamara ryhtyi jäljittämään tätä Golden State Killeriksi kutsutta psykopaattia. McNamara kahlasi läpi poliisiraportit, haastatteli uhreja ja heidän omaisiaan ja uppoutui arkistoihin.

Katoan yön pimeyteen on mestariteos, joka kuvaa hyytävästi rikollista ja hänen aiheuttamaansa tuhoa. Samalla se on tarina erään naisen sinnikkäästä yrityksestä selvittää totuus. Teosta on ylistetty true crime -kirjallisuuden uudeksi klassikoksi. Michelle McNamara menehtyi yllättäen kirjansa viimeistelyvaiheessa. Hänen viimeinen toiveensa kuitenkin toteutui: Golden State Killer saatiin kiinni keväällä 2018.

Kirjan johdannon on kirjoittanut Gillian Flynn ja jälkisanat Patton Oswalt.*

Mielenkiintoinen true crime -teos, jossa perehdytään melkoisen tarkasti siihen työhön ja erilaisten tehtävien määrään, jota yksityishenkilö joutuu tai voi tehdä metsästäessään toista ihmistä. McNamara kuvaa omaa toimintaansa, tapahtumia ja toisia etsintään osallistuneita henkilöitä ja heidän toimiaan värikkäästi ja elävästi. Hänen on onnistunut herättää etsintä henkiin ja pitää paikoitellen hankalakin teksti mielenkiintoisena. Kuvaus on elävää, luonnollista. Lukijan/kuulijan mielenkiinto herää ja pysyy hyvin yllä. Kirjan mielenkiintoa kuitenkin ehkä laskee hieman se, etteivät tämän tyyliset “sarjamurhaajakirjat” ole oikein osa eurooppalaista lukuperinnettä. True crime -kirjoja taidetaan enemmän lukea Amerikassa, jossa kuuluisia sarjamurhaajia on enemmän.

Lukijana Putkonen-Örn on miellyttävää kuunneltavaa. Hänen äänensä on mukavan matala ja pehmeä.

Erilainen. Mielenkiintoinen. Kuunneltava. Kannattaa ehdottomasti tutustua ja kokeilla, jos tositarinat ja rikokset kiinnostavat. Vaikka itse ainakin jouduin vielä lisäksi tekemään paljon googlettamista, jotta ymmärsin kuinka suuri juttu tämä moniniminen murhaaja oikein olikaan ollut.