Alkuteos: Punainen kuin veri (2013)
Lukija: Anna Saksman
Ilmestymisaika: 2014 (ko.painos)
Kustantaja: Tammi
Kesto: 6h 27min
ISBN: 9789513181628
Muoto: Nid. Sid. e-äänikirja
Sarjamerkintä: Lumikki-trilogia #1
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2025: 1. Kirjan nimessä on alistuskonjuktio (että, jotta, koska, kun, jos vaikka, kuin, kunnes) (3/50)
Sopisi lukuhaasteeseen 2025 ainakin: 4, 9, 24, 39, 45 ja 46
*Olipa kerran tyttö, joka oppi pelkäämään.
Trilleri joka pitää otteessaan kuin hyytävin pakkanen. Punainen kuin veri aloittaa vetävän trilleritrilogian, jonka pääosassa on vahva ja itsenäinen Lumikki Andersson.
Pimiöön on ripustettu kuivumaan pestyjä viidensadan euron seteleitä. Ilmassa leijuu vanhan veren haju. Lumikki Anderssonin periaatteena on olla sotkeutumatta asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, mutta seteleiden löytäminen kiskaisee hänet keskelle kansainvälistä huumebisnesvyyhtiä. Alati kiihtyvä tapahtumien pyörre heittää Lumikin hengenvaarallisiin tilanteisiin, pakenemaan kylmäverisiä rikollisia ja lopulta salaisiin Jääkarhun juhliin. Tapahtumien taustalla talvi on kylmempi kuin vuosiin, ja pakkanen kurittaa Tampereen katuja.
Salla Simukka on tamperelainen nuortenkirjailija, jonka Lumikki-trilogia on ollut huikea maailmanmenestys.*
Nopeasti etenevä nuorten jännäri, jossa on monia yllättäviä käänteitä.
Lumikki on tyttö, joka haluaa elää omaa elämäänsä ja rauhassa. Hän on tietoisesti rakentanut itselleen yksinäisen suden roolin jossa hän viihtyy. Hän välttelee turhia kontakteja ja on tyytyväinen niukkuuteen esimerkiksi asunnon sisustuksen suhteen. Lisäksi hän on kehittänyt itselleen vähän erikoisia taitoja. Kuten vaikka parfyymien tuoksun tunnistamisen ja huomaamattomana liikkumisen. Miksi? Kirjan tapahtumien reaaliaikaisten tapahtumien lisäksi mukana on myös pieniä pätkiä menneisyydestä. Häivähdyksiä Lumikin menneisyydestä, jotka antavat jotain aavistusta siitä, miksi hän on sellainen kuin on. Läheskään kaikkea ei kuitenkaan vielä paljasteta, sillä tokihan jotain pitää säästää trilogian toisiinkin osiin. Tässä osassa selviää vasta se, miksi Lumikki ei luota ihmisiin. Miksi hän on mieluummin yksin ja huomaamaton.
Useat sattumat saavat Lumikin hivenen vastentahtoisesti auttamaan Elisaa ja tämän tovereita. Nuoret kun ovat löytäneet sattumalta kassillisen rahaa ja päätyneet sen takia sitten mukaan kuvioihin, jotka sotkevat asiat kunnolla. Koska näillä hemmotelluilla tamperelaisnuorilla ei ole kykyjä, jää tapauksen tarkempi tutkiminen Lumikin vastuulle. Etenkin, kun väärinkäsitys tyrkkää myös Lumikin tulilinjalle...
Kirjan tapahtumat ovat jännittäviä. Sinällään myös realistisen oloisia siinä missä moiset nyt voivat olla. Monet henkilöhahmot ovat myös uskottavia. Sen sijaan itse Lumikki on melkoinen Mary Sue. Hiirulainen, josta saakin pienellä laitolla todellisen kaunottaren. Fiksu, salaperäinen, itsenäinen... Ja tietysti hänellä on jonkinasteinen traaginen menneisyys ja hän on jo noin 17-vuotiaana kokenut suuren rakkauden.
Mukavaa tekstiä, joka varmasti iskee moneen. Minua ei vielä täysin vakuuttanut.
Saksman lukee hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti