tiistai 1. toukokuuta 2018

Stephen King: Se

Alkuteos: It (1986)
Suomentaja: Päivi & Ilkka Rekiaro
Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)
Sivumäärä: 1138
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-131-8875-7
Muoto: e-kirja (EPUB)
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2018: 31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa (27/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 6, 7, 24 ja 46
Lukulistalta: 15

*Kauhun kuninkaan klassikko. Tuntematon paha terrorisoi pikkukaupunkia voittamattoman Stephen Kingin mestarinnäytteessä. Se aiheutti painajaisia kokonaiselle sukupolvelle kolmekymmentä vuotta sitten. Nyt tämä modernin kauhun perusteos on yleisön pyynnöstä jälleen saatavilla, ja uuden ikäluokan on aika kiertää klovnit kaukaa ja varoa viemäreitä.

Kahdella aikatasolla liikkuva tarina seuraa kiusattujen lasten taistelua pahaa vastaan. Hirviö lyödään kerran, mutta kolmekymmentä vuotta myöhemmin on palattava sinne, mihin kukaan ei halua mennä: lapsuuden kauhujen äärelle.

Stephen King (s.1947) on kirjoittanut yli 50 menestysteosta ja hänen kirjojaan on myyty 350 miljoonaa kappaletta. Hänen leipälajejaan ovat kauhu, jännitys ja yliluonnollinen, mutta nykyään hänet tunnetaan myös taitavana ja tunnelmallisena Amerikan kuvaajana. Kingin tunnetuimpia teoksia ovat Se, Hohto, Carrie ja Kuvun alla.*



Se on piinaava, kiinnostava ja jännittävä. Mutta onko aika osittain ajanut jo sen ohitse?

Kirjan tapahtumat käydään kahdella tasolla. Toinen kertoo päähenkilöiden lapsuudesta, ajasta, jolloin he ensikertaa kohtasivat Sen ja taistelivat sitä vastaan. Toinen taas kertoo heidän nykyisyydestään, ajasta, jolloin he ovat jo aikuisia ja joutuvat palaamaan muistoihinsa löytääkseen keinot voittaa Se lopullisesti. King liikkuu taiturimaisesti näiden kahden ajan välillä avaten ja paljastaen asioita vähitellen niin, että lukija pääsee todella yllättymään tapahtumista. Itse ainakin jopa järkytyin parissa kohtaa…

King rakentaa tunnelmaa hyvin. Hän tuo esiin lasten pelot ja ahdistuksen. Aikuisten epäilyt ja pohdinnat ja leikkaa kesken kaiken aivan toisaalle jättäen lukijan lähes tyhjän päälle odottamaan mitä sitten tapahtuu. Suuri osa on myös hahmojen välisillä suhteilla, jotka ovat melkoisen jännittäviä. Mutta sitten. Aika.

Kirja on kirjoitettu 1980-luvulla, aikana jolloin en itse ollut vielä edes syntynyt. Sen nykypäivä on myös aikaa ennen syntymääni ja lasten nuoruus sijoittuu 1950-luvulle, jonka asioita pystyin peilaamaan vain vanhempieni kertomusten kautta. Ja ajathan olivat aivan erilaisia suomessa kuin Amerikassa siihen aikaan. Näin ollen tunsin itseni hivenen ulkopuoliseksi kirjaa lukiessani. Osan vitseistä ymmärsin, mutta osa meni todella ohitse. En ymmärtänyt, mikä jossain asiassa oli hauskaa. Onko aika ajanut ohitse joistain vitseistä, vai onko minun huumorintajuni sen verran erilainen, etteivät jutut tällä kertaa auenneet?

Se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kirja pikkuisista “puutteistaan” huolimatta. En yhtään ihmettele, miksi tämä kirja on kiehtonut aina vain uusia lukijasukupolvia ja miksi sen voima ei ole vähentynyt. Se on jännittävä ja yllättävä ja todella pitää lukijan otteessaan. Siihen kannattaa tarttua, jos vain uskaltaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti