Alkuteos: Satyricon (n. 60)
Kääntäjä: Pekka Tuomisto
Ilmestymisaika: 2003 (ko.painos)
Sivumäärä: 338
Kustantaja: Tammi
ISBN: 951-31-2553-X
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 15, 16 ja 18
Lukulistalta: 34
*Satyricon on yksi maailmankirjallisuuden omaleimaisimpia teoksia. Kautta vuosituhansien se on närkästyttänyt tosikkoja ja ihastuttanut niitä, jotka haluavat tutustua verta ja lihaa olevaan ihmiseen haluineen ja pelkoineen, vikoineen ja heikkouksineen.
Petronius on suuri kertoja, joka vyöryttää eteemme ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan kuohuvan maailman mitään inhimillistä kaihtamatta. Hänen antisankarinsa riippuvat kynsin ja hampain kiinni elämässä - ja erityisesti kaikissa mahdollisissa sen tarjoamissa nautinnoissa.
Petroniuksen Satyricon ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa kokonaan suomennettuna, ajanmukaisena ja selityksin varustettuna käännöksenä.*
Ymmärrän hyvin miksi tämä kirja on herättänyt ja herättää edelleen keskustelua. Säilyneet osat tarinasta ovat aika mielikuvituksekasta ja irstasta tarinaa. Ihmiset mässäilevät mitä ihmeellisimmillä herkuilla, eikä niitä ruumiin nautintojakaan ole unohdettu. Päin vastoin. Miehet, naiset, kauniit pojat… Kaikkea tätä löytyy ja vieläpä runsain mitoin. Tarinan seuraamisen tekee harmillisen hankalaksi se, että alku ja koko loppu puuttuvat. Satyricon onkin oikeastaan vain osittain säilynyt tarinan keskiosa, jossa siinäkin on jo sulateltavaa. Arvostan kovasti sitä, että suomentaja on liittänyt mukaan erittäin kattavan selitysten luettelon, josta lukija voi tarkastella asioita ja saada selvyyksiä kulttuurisiin asioihin. Ne auttavat kirjan ja tarinan ymmärtämistä. Joskin alituinen luetteloon siirtyily on raskasta enkä itse ainakaan jaksanut sitä koko ajan tehdä.
Erikoinen ja pöyristyttävä. Ei tosikoille, eikä helppoa luettavaa etsiville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti