Alkuteos: Tongues. Vol. 1 (2025)
Ilmestymisaika: 2025 (ko.painos)
Kustantaja: Jonathan Cape
Sivumäärä: 363
ISBN: 9781787330658
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Tongues #1
Peukku: q^^
Huom: julkaistu alun perin 5 osaisena nidottuna versiona
*From the revered graphic artist and writer Anders Nilsen, Tongues collects together in one volume for the first time Nilsen's cult comics and their retelling of the myth of Prometheus.
In the remotest reaches of Central Asia where rival groups war over oil, a minor god is chained to a mountainside. Unfolding in a series of conversations with his unlikely friend the eagle, who visits every day to carry out a gruesome sentence of torture, Tongues I follows the titan’s pursuit of revenge on the god that imprisoned him.
Entwined with their story are those of Astrid, a teenage East African orphan on an errand of murder, and a man with a teddy bear strapped to his back wandering aimlessly in the wilderness.
Tongues I is a postmodern, apocalyptic reimagining of Prometheus' story, here a fallible god failing in his duty as the creator and protector of humanity.
A visual meditation on our deep evolutionary past and our complicated prospects for the future, Tongues I is both a propulsive story of adventure and an examination of human nature in our present moment.*
On kyllä kummallinen ja sekava “uudelleen kerronta” Prometheuksesta. Tässä tyyppi nimittäin vain makaikee vuorella, pelaa shakkia puhuvan haukan kanssa. Ja ehkä myös vähän riitelee veljiensä kanssa. Samaan aikaan (joskaan ei oikeasti aina samaan aikaan) seuraillaan reppureissaajan edesottamuksia sotatilassa olevassa maassa ja orpotytön epätavallista elämää. Näiden tapahtumien aikajärjestys ei ole aina lineaarinen, mikä selviää vasta vähän myöhemmin. Lukiessa saakin olla tarkkana. Lisäksi jutut ovat minusta outoja ja vaikeaselkoisesti esitettyjä.
Paitsi juoni, aikajärjestys ja henkilöhahmot, ei kuvituskaan oikein nappaa. Kaikki ihmiset näyttävät nälkiintyneiltä. Naisoletetuilla on melkoiset silmäpussit ja kaikki ihmiset näyttävät myös kärsivän jostain sairaudesta tai kivuista. Viiva on ohutta ja tökkivää. Värit vähän sinne ja tänne räiskäistyt. Ruudut on myös välillä sijoiteltu ihan miten sattuu. Puhe kuplia on kamalan paljon ja joskus ruutujen lukujärjestys selviää vain seuraamalla puhekuplien valkoisia juonteita.
Sekava, sotkuinen ja minusta visuaalisesti ruma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti