Halim: Little mama

Alkuteos: Petite maman (2017)

Kääntäjä: Montana Kane

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Sivumäärä: 191

Kustantaja: Lion Forge Comics

ISBN: 9781549307959

Muoto: Nid.

Peukku: ^^b

*Being a single, teenage mother can be unimaginably difficult. So can being the child in that scenario.

Little Brenda’s world is hard from the very beginning, not only taking care of herself, but eventually looking out for her abusive mother and innocent younger brother.

From a very early age, she had to learn how to be a real Little mama.*

Little mama on sarjakuva jota ehdottomasti suosittelen kaikille, mutta josta samalla joudun varoittamaan. Se ei sovi herkimmille lukijoille, sillä sen aihe on julma ja raaka. Jos et kestä lapsen pahoinpitelyä, älä tartu tähän sarjakuvaan!

Brenda asuu ja kasvaa yksinhuoltaja äidin kanssa. Hänen lapsuutensa on vuoristorataa, johon äidin mielialat vaikuttavat. Silti hän rakastaa äitiään ja on valmis suojelemaan tätä. Vaikka äiti aina välillä toimiikin väärin. Ja sitten mukaan tulee Vincent, äidin uusi miesystävä pelottavan koiransa kanssa. Ja pikkuveli, jolle Brenda toimii jonkinlaisena äitinä. Brendan elämään vaikuttaa myös koulu, jossa kyllä huomataan tytön mustelmat, mutta joka ei lopulta oikeastaan tee yhtään mitään…

Brendan tarina kerrotaan muistelmina. Hän itse on jo aikuinen ja keskustelee psykiatrin kanssa omasta menneisyydestään. Muistot ovat vahvoja ja väkeviä. Ne koskettavat. Ja satuttavat.

Sarjakuvan kuvitus on kaunis, miltei riipaiseva. Oletan, että se on tussattua jälkeä, siltä se ainakin näyttää minun silmääni. Voimakkaat mustan ja valkoisen vaihtelut, tarkka piirtojälki… Silmä lepää kuvissa, ihailee niitä. Kuvitus tuo sarjakuvaan melkoisen voiman. Se puhuttelee. Onneksi kaikkein väkivaltaisimmat kohtaukset on jätetty pois tai piirretty viitteellisesti. Siltikin katsellessa saa todella raadollisen kuvan perheväkivallasta. Mukana on toki myös kauniita hetkiä.

Vaikutuin.

Morris: Mississippi-joen silta

Alkuteos: Le pont sur le Mississipi (1994)

Kääntäjä: Annukka Kolehmainen

Kuvittaja: Morris

Teksti: X. Fauche & J. Léturgie

Ilmestymisaika: 2007 (ko.painos)

Sivumäärä: 159 (koko nide)

Kustantaja: Egmont

ISBN: 9789524696388

Muoto: Sid.

Sarjamerkintä: Lucky Luke #61

Peukku: ^^b

Huom: yhteisniteessä Lucky Luke 1992-1994

Historiallisiin henkilöihin pohjautuva seikkailu, jossa pyritään rakentamaan siltaa joen ylitse. Ilkeät veljekset tekevät kaikkensa jottei rakennushanke onnistu. Laivoja upotetaan, siltaa poltetaan ja Lucky Luke pidätetään. Onneksi sankarilla on apuna myös senaattori, joka voi tuomita hänet “edullisissa” merkeissä… Mukana vilahtaa myös tuttu laivuri aikaisemmista Mississipi-joen seikkailuista.

Günter Grass: Peltirumpu

Alkuteos: Die Blechtrommel (1959)

Kääntäjä: Oili Suominen

Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)

Sivumäärä: 712

Kustantaja: Otava

ISBN: 978-951-1-29534-1

Muoto: Nid.

Peukku: q^^

Lukuhaaste 2020: 40. 2010-luvulla kuolleen kirjailijan kirja (40/50)

Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 7, 9, 33, 40, 41, 42 ja 45

Lukulistalta: 84

*Oskar Matzerath päättää lopettaa kasvamisen kolmivuotiaana. Peltirumpu aarteenaan Oskar rummuttaa kertomuksensa läpi Euroopan mullistusten, natsiajan ja toisen maailmansodan - läpi koko aikuisten tekopyhän maailman, armoa antamatta.

Nobel-palkitun Günter Grassin (1927-2015) vimmainen mestariteos on ravisuttanut lukijoita yli 50 vuoden ajan. Uuteen suomennokseen jälkisanat on kirjoittanut Jukka Koskelainen.*

Huhhuh mikä kirja. Mielisairaalassa potilaana oleva Oskar kertoo elämäntarinansa. Ja siihen elämään mahtuu todella paljon. Ensinnäkin poika on 3-vuotiaana päättänyt olla kasvamatta. Näin ollen hän jää 3-vuotiaaksi. Ulkoisesti. Sisältä poika kypsyy henkisesti melkoiseksi tapaukseksi… Hän pystyy rikkomaan äänellään lasia. Hän pystyy soitollaan lähestulkoon lumoamaan ihmisiä. Niin ja… Pystyypä hän harrastamaan montaa muutakin asiaa… 

Elämässään Oskar kohtaa monia ihmisiä. Hänellä on melkoinen vaikutus useimpiin heistä. Ja heillä tietysti häneen ja hänen elämäänsä. Oskarilla on myös paheita sairaanhoitajattaria kohtaan. Tämä pikkuvanha rumpali kokeilee siipiään paitsi peltirumpalina niin myös varkaana, murhaajana, esiintyvänä taiteilijana,  kivenhakkaajana kuin mallinakin.

Erikoinen. Yllättävä. Kiero. Mystinen. Ja joskus hyvinkin puuduttava.

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää

Alkuteos: Me Before You (2012)

Kääntäjä: Heli Naski

Lukija: Mervi Takatalo

Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)

Kesto: 15h 47min

Kustantaja: Gummerus

ISBN: 9789512410668

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Sarjamerkintä: Lou Clark #1

Peukku: q^^

Lukulistalta: 83

*Louisa Clarken elämä englantilaisessa pikkukaupungissa on läpeensä turvallista ja tuttua. Kun hän aloittaa olosuhteiden pakosta ja vailla aiempaa kokemusta onnettomuudessa halvaantuneen Willin henkilökohtaisena avustajana, hän joutuu kyseenalaistamaan koko entisen elämänsä.

Willin elämä on onnettomuuden jälkeen ollut harmaata - tai pikemminkin mustaa. Ennen hän eli kuin viimeistä päivää, ja nyt hän istuu katkeroituneena pyörätuolissa. Loulla ja Willillä ei ensin näytä olevan mitään yhteistä: Will haluaisi elää elämäänsä tyystin eri tavalla mutta ei voi, Lou taas voisi puolestaan tehdä mitä vain mutta ei uskalla levittää siipiään. Will on katkera, ylimielinen ja oikukas, mutta Lou ei suostu kohtelemaan häntä silkkihansikkain, vaan ottaa tehtäväkseen palauttaa värit ja ilon Willin maailmaan. Kun he vihdoin todella näkevät toisensa ja ymmärtävät mitä eläminen oikeastaan on, on aika tehdä suuria valintoja.

Kerro minulle jotain hyvää on tässä päivässä tiukasti kiinni oleva, unohtumaton romaani. Sydäntäsärkevä ja epätavallinen rakkaustarina uppoaa suoraan lukijan sydämeen, taidolla, tunteella ja aitoudellaan. Sitä lukiessa ei säästy naurulta ja kyyneleiltä.*

Tässä on kirja, johon en varmaan olisi tarttunut ellei ystävä olisi sitä minulle suositellut. Luen niin vähän tämän tyylisiä chick littejä. Ne eivät oikein ole minun juttuni. Sitä mieltä olen myös tästä muualla kehutusta kirjasta.

Moyes kirjoittaa vauhdilla ja tunteella. Joskus ehkä enemmän kuin mitä pitäisi. Sillä minulle ainakin tuli useasti tunne siitä, etteivät kirjan henkilöt oikein miettineet kaikkea loppuun asti. Heillä oli suunnitelmia, mutta sitten he vain unohtivat ne ja toimivat välillä jopa typerästi. Lisäksi kirjassa on muutamat aika perus kliseet, joita ilman olisi mainiosti voinut elää… Plussan annan Willin hahmosta, joka onnistuu paikoitellen yllättämään positiivisesti. Hänestä aloin jopa pitää.

Melko perus “hömppää”, johon on laitettu mukaan vakavampaa asiaa. Varmasti pistää lukijan pohtimaan elämää ja sitä, millainen elämä on elämisen arvoista. Ja millaiset ovat ihmisen omat oikeudet päättää elämästään ja sen pituudesta. Vaikka pohjalla on vakava sävy, ei se poista kirjan kepeyttä. Pidänkin Kerro minulle jotain hyvää enemmän hyvän mielen ja kepeän tunnelman kirjana kuin syvällisinä ajatuksina. Loppu varmasti menee tunteisiin!

Lukijana Takatalo on kuunneltava, mutta ehkä aavistuksen persoonaton.

J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari

Alkuteos: Harry Potter and the Goblet of Fire (2000)

Kääntäjä: Jaana Kapari

Lukija: Vesa Vierikko

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Kesto: 23h 22min (2 MP3 CD-levyä)

Kustantaja: Tammi

ISBN: 9789520406998

Muoto: äänikirja, CD-äänilevy (MP3)

Sarjamerkintä: Harry Potter #4

Peukku: ^^b

*”Koetuksia on kolme; ne ovat tasavälein kouluvuoden mittaan, ja niissä koetellaan ottelijoita monin eri tavoin… heidän taikataitojaan - urheuttaan - päättelykykyään - ja tietenkin kykyään pärjätä vaaratilanteissa.”*

Nyt alan päästä Pottereissa siihen vaiheeseen, että elokuvat on katsottu huomattavasti useammin kuin mitä olen lukenut vastaavat kirjat. Ja sen huomaa! Liekehtivässä pikarissa oli monia sellaisia kohtia, joita en muistanut ja jotka ilahduttivat positiivisesti. En väitä, etteikö elokuva versio olisi ollut hyvä. Se on vain erilainen ja kirjan erilaisuus on ainakin minusta tässä tapauksessa rikkaus.

Pidän siitä miten koko vuodeksi riittää tekemistä Tylypahkassa. Ja miten eri tapahtumat on tasapainotettu kirjan sivuille. Hermione kasvaa hienosti tämän kirjan sivuilla. Myös monet muut henkilöhahmot alkavat saamaan enemmän tilaa ja se näkyy. Maailma muuttuu mielenkiintoisemmaksi ja henkilöiden väliset kemiat alkavat kihisemään taustalla. Koko kerronta tuntuu saavan astetta aikuismaisemman otteen. Enää eivät kaikki päätökset ja tapahtumat ole lapsekkaan suoraviivaisia vaan niihin tulee mukaan nuoren epävarmuutta ja hapuilua. Kerronta kasvaa hahmojen mukana!

Hypetän kyllä edelleen koko sarjaa. Kannattaa ehdottomasti lukea tai kuunnella Potterit jos ei sitä ole vielä tehnyt. Tai ottaa uusintakierros. Vierikko lukee minusta hyvin ja vakuuttavasti.

Gordon Rennie: Caballistics inc. : the complete collection

Alkuteos: Caballistics inc. : the complete collection (2019)

Kuvittaja: Don Reardon

Teksti: Gordon Rennie

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Sivumäärä: 336

Kustantaja: Rebellion

ISBN: 9781781086957

Muoto: Nid.

Sarjamerkintä: 2000 AD

Peukku: q^^

Huom: julkaistu alun perin 2000 AD julkaisuissa 1322-1326, 1331-1333, 1337-1340, 1363-1368, 1400-1408, 1420-1424, 1443-1448, 1469-1474 ja 1551-1558

*For all your paranormal needs!

During the second world war a department was formed within the ministry of defence to combat nazi occult warfare. In the 21st century, however, it has long outlived its usefulness and its funding is scrapped. Enter reclusive millionaire rock star Ethan Kostabi, who has brought up its employees and, together with a handful of freelance ghosthunters, constructed a brand new outfit - Caballistics, Inc.

But the forces of the supernatural are not the only enemies that this disparate group have to tackle, for within the heart of Caballistics Inc. are dangerous secrets that threaten to tear the organisation apart…

Written by Gordo Rennie (Absalom) and illustrated by Dom Reardon, this twisted tale of supernatural horror has finally been collected in a single complete volume, ready to disturb readers old and new alike.*

Tässä on sarjakuva, josta toisaalta tykkäsin ja toisaalta taas en.

Se on kuvitettu voimakkaasti. Mustavalkoinen kuvitus on kontrastiltaan melkoinen. Ja kuvat välistä raakoja. Kuvituksen tyyli on realistinen, mikä tekee hirviöistä ja muusta raakuudesta melko rajua katseltavaa. Vaikuttavaa työtä.

Sarjakuvan hahmot ovat kiinnostavia. Heillä on jännittäviä kykyjä ja heidän henkilökemiansa pelaavat hyvin. Myös toisiaan vastaan. He osaavat yllättää ja joskus on tunne kuin kuorisi sipulia. Aina paljastuu jotain uutta.

Juoni. Ja aikalinjat. Lukiessa pitää olla tarkkana, että kestää tapahtumissa perillä. Joskus nimittäin hypätään hyvinkin lyhyeksi ajaksi aivan toiseen vuoteen. Tai jopa vuosisataan. Kaikki kuitenkin liittyy kaikkeen ja vähitellen asiat paljastuvat edes osittain lukijalle. Ei ole koiraa karvoihin päältä katsominen… Juonellisesti kannattaa keskittyä kovasti. Miltei suosittelenkin, ettei tätä sarjakuvaa ahmisi kerralla vaan pienissä paloissa. Itse ainakin kaipasin ja kaipaan edelleen aikaa sulatella lukemaani. Natsit, demonit ja kaikki tämä… Huh.

Morris: Daltonit häissä

Alkuteos: Les Dalton a la noce (1993)

Kääntäjä: Annukka Kolehmainen

Kuvittaja: Morris

Teksti: X. Fauche & J. Léturgie

Ilmestymisaika: 2007 (ko.painos)

Sivumäärä: 159 (koko nide)

Kustantaja: Egmont

ISBN: 9789524696388

Muoto: Sid.

Sarjamerkintä: Lucky Luke #60

Peukku: ^^b

Huom: yhteisniteessä Lucky Luke 1992-1994

Sankarimme on saapunut ystävänsä häihin. Näihin häihin matkaavat myös Daltonit, jotka ovat luvanneet pistää sulhasen hirsipuuhun. Sulhanen kun on seriffi, joka aikoinaan toimitti veljekset vankilaan. Nyt ikä kuitenkin painaa jo miestä, eikä hän ole ihan entisessä terässään. Ylpeänä miehenä hän ei sitä suostu myöntämään, vaan onnistuu jopa hankaloittamaan Lucky Luken elämää omilla touhuillaan… Pääseekö mies lopulta naimisiin, vai tulevatko hautajaiset ennemmin kyseeseen?