perjantai 26. helmikuuta 2016

Jeff Jacobson: Sleep Tight

Alkuteos Sleep Tight: (2013)
Ilmestymisaika: 2013 (ko.painos)
Sivumäärä: 470
Kustantaja: Pinnacle Books
ISBN: 078603078X
Muoto: E-kirja
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 5, 9, 42 ja 44


*They hide in mattresses. They wait till you're asleep. They rise in the dead of night to feast on your blood. They can multiply by the hundreds in less than a week. They are one of the most loathsome, hellish species to ever grace God's green earth. Thought to be eradicated decades ago, thanks to global travel they're back. And with them comes a nightmare beyond imagining.


Bed bugs. Infected with a plague virus so deadly it makes Ebola look like a summer cold. One bite turns people into homicidal maniacs.


Now they're in Chicago. And migrating to all points north, south, east, and west. The rest of the world is already itching. The U.S. government and the CDC are helpless to stop it. Only one man knows what's causing the epidemic. And the powers-that-be want him dead.*


Kirja alkaa kiinnostavasti. Chicagoon salakuljetetaan eläimiä, jotka tuovat mukanaan viruksen, joka alkaa leviämään vähitellen tappavana. Alkuasetelma on siis mitä herkullisin ja kutkuttavin. Valitettavasti vain vauhti tuntuu loppuvan kesken.


Tai siis vauhti tapahtumista ei lopu kesken. Tauti kehittyy nopeasti ja leviää uhkaavaa vauhtia. Koko kaupunki on vaarassa. Se vain, että kirja vilisee hahmoja, joita on ihan liikaa ja joihin ei oiken pääse sisälle. Eräänlaisina sankareina pyörii pari poliisia, koditon nainen ja viimein töihin päässyt Tommy, joka haluaisi vain saada tavata enemmän nelivuotiasta tytärtään. Lisäksi mukana on tietenkin v-mäisiä poliitikkoja, sekaisin olevia kunnianhimoisia lääkäreitä ja lauma muita, jotka oikeastaan vain tapetaan. Kehenkään hahmoon ei pääse kiintymään, heidän kohtalonsa tuntuu oikeastaan aika yhdentekevältä.


Kirjan juonessa ei minusta ole oikein kehumista. Virus vaarantaa kaiken ja saa ihmiset tekemään joissain paikoin jopa epätoivoisiakin asioita. Se suurin tunne-juoni tuntuu olevan se, että Tommyn tytär Grace on vaaravyöhykkeellä ja Tommy haluaa pelastaa hänet samalla kun Tommyä itseään halutaan tutkia, koska kuuluisa lääkäri luulee Tommyn olevan osasyy virukseen. Erilaiset ihmiskohtalot on punottu yhteen jokseenkin sekavaksi vyyhdiksi, joka tuntuu selviävän vain sillä että porukka kuolee.

Tapahtumat on kerrottu aika raa’asti ja suoraan. Joissain paikoissa kirja alkoi jopa ahdistaa. Ei siis todellakaan mitään kamalan miellyttävää luettavaa. Kannattaa tarttua varoen.

torstai 25. helmikuuta 2016

Cecelia Ahern: Mitä huominen tuo tullessaan

Alkuteos: The Book of Tomorrow (2009)
Suomentaja: Terhi Leskinen
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Sivumäärä: 415
Kustantaja: Gummerus
ISBN: 978-951-20-8227-8
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2016: 13. Kirjan nimi on kysymys (4/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 6 ja 30


*Tamara Goodwin on aina saanut kaiken haluamansa. Äveriään perheensä kartanossa hänellä on käytössään yksityisranta, valtava valikoima merkkivaatteita ja ylellinen huone kylpyammeineen. Tamara on tottunut elämään hetkessä haaskaamatta ajatustakaan huomiselle.


Kun perheen isä kuolee äkillisesti ja jättää jälkeensä valtavat velat, Tamaran ja hänen äitinsä on myytävä koko omaisuutensa ja muutettava maalle sukulaisten luokse. Vaatimattomassa mökissä Kilsaneyn linnan varjossa majaileva pitkästynyt tyttö kaipaa takaisin Dubliniin.


Tamara herää horroksestaan kun paikkakunnalle pysähtyy kirjastoauto. Siellä hänen silmiinsä osuu salaperäinen kirja: nahkakannessa ei lue kirjan eikä kirjailijan nimeä, ja sivut on suljettu kullanvärisellä lukolla. Tamaran on pakko saada lukko auki. Kun sitten kirjan tyhjyyttään ammottavat sivut alkavat täyttyä kuin itsestään, Tamaralle aukeaa uusi maailma, jossa myös tulevaisuudella on sijansa.*


Tunnustan vähän pettyneeni. Takakannen perusteella odotin, että kirjastoauto olisi ollut läsnä paljon enemmän. Todellisuudessa se esiintyy kirjassa vain pari kertaa ja silloinkin kohtalaisen pikaisesti. Harmi, sillä auto itsessään ja sen kuljettaja vaikuttivat mielenkiintoisilta persoonilta.


Mitä huominen tuo tullessaan on tietyllä tapaa perinteistä Ahernia. Siinä on ajatusta ja tunnetta, jotain mystistä ja kuitenkin se tietty ripaus arkipäiväisyyttä. Tällä kertaa päähenkilö on kuitenkin varsin nuori, vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Lisäksi tarina alkaa loppupuolella mennä miltei jo vähän jännärin puolelle salaisuuksineen. Se pääsi yllättämään ainakin minut.

Leppoisan rauhaisaan tyyliin kerrottu tarina pitää kyllä mukavasti otteessaan. Etenkin kun se on höystetty kiintoisilla hahmoilla, joilla on varsin värikkäät persoonallisuudet. Kaikesta tästä hyvästä huolimatta en kuitenkaan voi tätä lukea omiin suosikkeihini. Itselle nimittäin jää tunne siitä, että jotain puuttuisi. Pieniä ihastumisia löytyy, syvempi merkitys löytyy, kasvutarina löytyy… Mutta siitä huolimatta se jokin uupuu. Tuliko loppu liian nopeasti? En osaa sanoa. Kaikesta huolimatta mukava ja viihteellinen kirja, joka kyllä pitää hyvällä tuulella.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

K.N. Shields: The Salem Witch Society

Alkuteos: The Salem Witch Society (2012)
Ilmestymisaika: 2013 (ko.painos)
Sivumäärä: 486
Kustantaja: Sphere
ISBN: 978-0-7515-4910-2
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Perceval Grey #1
Peukku: ^^b
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 6, 9 ja 44


*Salem, New England, many dark nights ago.


The most famous witch hunt in history is about to begin…


Years later, a young woman is found savagely murdered, her body arranged in the death pose of a witch. Someone - or something - is reviving the terror of the notorious Salem witch hunts. And only one man - a brilliant, eccentric loner with a dazzling mind and a fascination with witchcraft - can keep the evils of the past at bay.


Rich in history, mystery and witchcraft, The Salem Witch Society is a twisting, terrifying thriller - a dark fairy tale for readers who loved A Discovery of Witches and The Interpretation of Murder.*


Tässä on varsin kiintoisa tapaus dekkareiden ystäville. Itse en nimittäin ainakaan ole törmännyt kovin moneen dekkariin, jotka tapahtuisivat 1900-luvun vaihteessa. Siinä piileekin yksi osa tämän kirjan taikaa. Puhelimia ei todellakaan ole joka talossa, rikostutkimus ja lääketiede ovat vielä kehittymässä ja ihmiset muutenkin katsovat maailmaa erilaisin silmin. Kirjasta jää sellainen tuntu, että asioihin on todella perehdytty ja ajan ja toimintatapojen kuvaus on uskottavaa.


Shields kirjoittaa hyvin. Tietyllä tapaa hänen tekstinsä on hyvin kuvailevaa, mutta samalla jokseenkin toteavaa. Hänellä ei tunnu olevan kiire minnekään vaan tapahtumat ja henkilöt saavat kasvaa rauhassa. Joillekin voi tulla lukiessa tunne, ettei kaikki olisi aivan olennaista itse tarinan kannalta, mutta hitaasti etenevät pätkätkin luovat kirjaan omaa tunnelmaansa. Kaikki tuntuu tiettyyn pisteeseen asti etenevän rauhallisemmin, oman aikansa tahtiin.


Herra Perceval Grey on hahmona kiintoisa. Salaperäinen, kunniallinen ja ehkä aavistuksen holmesmainen. Ehdottomasti hahmo, josta haluaa lukea ja oppia lisää. Myös kirjan poliisi Lean on miellyttävä suoraselkäinen tapaus. Sen sijaan kirjan naispäähenkilö Helen tuntui minusta suurelta osin melko turhalta. Hän on hyödyllinen kyllä tietojen etsinnässä, mutta hänen yrityksensä leikkiä itsekseen salapoliisia olivat lähinnä tylsiä… Uskon kuitenkin monen muun lukijan löytävän hänet jopa viehättäväksi tuttavuudeksi. Muutenkin kirjan hahmokatras on melko mielenkiintoinen.


Pidin kirjan juonesta. Linkit ja tiedot Salemin noitavainoihin ovat hyviä. Historiaa on tässä tapauksessa käytetty näppärästi hyväksi. Tietämättömällekin kirja tarjoaa kaiken, jotta tapahtumia ymmärtää riittävästi. Ja itselleni ainakin heräsi kiinnostus tutkia Salemin historiaa tarkemmin.

Kiintoisa kirja, kiintoisalla juonella. Dekkareiden ystäville. Harmillista kyllä, tätä kirjaa voi olla hankala löytää kirjastoista.

lauantai 20. helmikuuta 2016

Henrik Lange: 90 kirjaklassikkoa kiireisille

Alkuteos: 90 Classic Books for People in a Hurry (2008)
Suomentaja: Saara Pääkkönen
Ilmestymisaika: 2009 (ko.painos)
Sivumäärä: 187
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-35438-4
Muoto: Nid.
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2016: 11. Sarjakuvakirja (3/50)


*Maailmankirjallisuuden arvostetuimmat klassikot (ja muutamat tunnetut roskaromaanit) sarjakuvina!


Täydennä sivistystäsi ja lue tiiliskivet yhdessä vilauksessa: humoristiset ja oivaltavat tulkinnat tiivistävät niin Marcel Proustin kuin J.R.R. Tolkienin romaanitaiteen neljään sarjakuvaruutuun. Saman kohtelun saavat myös Kellopeliappelsiini, Ylpeys ja ennakkoluulo, Don Quijote, Kauppamatkustajan kuolema ja monet muut unohtumattomat lukuelämykset.


Luvassa on monta hauskaa hetkeä maailman kuuluisimpien teosten parissa. 90 kirjaklassikkoa kiireisille ei suinkaan tee pilkkaa kirjallisuudesta vaan menee syvälle sen kovaan ytimeen: mistä näissä teoksissa oikein onkaan kyse? Lue, naura ja tee kirjallisuuden tuntemuksellasi vaikutus ystäviisi!*


Tämä todella on kiireisen ihmisen luettavaa, sillä neljään ruutuun tiivistetyt klassikot on nopeasti kahlattu läpi, eikä kirjaa tahdo laskea käsistään ennen kuin se on kokonaan luettu. Niin ainakin itselleni kävi. Tulkinnat olivat sen verran hupaisia, että jännitti suorastaan miten seuraava klassikko on tiivistetty. Hihittelyltä ja päänpuistelulta en välttynyt!

Piirtojälki on kepeä ja vitsikäs ja tulkinnat oivaltavia. Tästä on hyvä valita ne klassikot, jotka oikeasti aikoo lukea. Minua ainakin jäi kiinnostamaan kuinka todenperäisesti kukin klassikko niistä itselleni lukemattomista on tehty. Suosittelen kyllä lämpimästi kaikille. Todella tutustumisen arvoinen sarjakuva.

torstai 18. helmikuuta 2016

Heidi Köngäs: Hertta

Alkuteos: Hertta (2015)
Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)
Sivumäärä: 266
Kustantaja: Otava
ISBN: 978-951-1-29249-4
Muoto: e-kirja
Peukku: q^^
Huom: Kiitos Elisa Kirja ja HelMetin Epos-elukupiiri
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 3, 23 ja 45


*En tuhoudu vaikka yritetään. En lakkaa taistelemasta koskaan.


”Minulle tuottaa mielihyvää sanoa hänen koko nimensä, sillä sekin on jollain lailla niin vahva ja miehekäs. Raamikas nimi, hyvin osuva. Miten minä selviäisin ilman Leinoa, rakkauttani? Hän on päässyt hetkessä niin lähelle, melkein verenkiertoon.”
Säkenöivä romaani Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhteesta, sen noususta ja tuhosta sodan ja vaaran vuosina. Hertta on 35-vuotias vapautuessaan vankilasta keväällä 1939, nälkäinen ja täynnä tahtoa. Poika Juri on jäänyt Moskovaan, samoin nuoruus. Hertta tutustuu komeaan Leinoon, ja rakastuu päätä pahkaa.
Salamarakkaudesta alkanut suhde muuttuu palavan poliittiseksi liitoksi. Talvisodan Hertta ja Leino piileskelevät maan alla ja joutuvat jatkosodan aikana turvasäilöön. Rauhan tultua koittaa kommunistiparin loiston aika. Leinosta tulee ministeri ja Hertasta maan tunnetuin naispoliitikko. Hertta on valmis antamaan aatteelle koko elämänsä, mutta mihin Leino on valmis? Kenen puolella hän on?*




Kirja jätti minut kahtia jakautuneeseen tilaan. Toisaalta se on kirjoitettu hyvin ja tunteella. Teksti soljuu eteenpäin ja virta kuljettaa temmolla, jossa heijastuu tunteen ja aatteen palo. Tapahtumat eivät todellakaan jätä lukijaa kylmäksi. Joskus vauhti ja teksti tuntuvat jopa henkeäsalpaavilta.
Mutta. Se toinen puoli. Jollain lailla itseäni ahdisti lukea kirjaa. Tyylistä se ei ole kiinni. Paitsi ehkä niiltä osin, että lukijan ehkä oletetaan tietävän jotain perustietoja tapahtumista ja henkilöistä, sillä kaikkea ei kerrota suoraan eivätkä tapahtumat väliin etene loogisesti. Väliin mahtuu pitkiäkin hyppyjä. Jonkinlaista perustietoa on siis hyvä olla, tai sitten kannattaa kaveerata googlen kanssa.
Köngäs on jakanut kirjan kolmen kertojan kesken - Hertan, Leinon ja Riekin. Jokaisella heistä on oma äänensä ja oma tapansa kertoa asioita. Toinen on salaperäisempi kuin toinen ja monesti ainakin Hertta ja Leino antavat toisistaan varsin erilaista kuvaa. Tottahan se on, että se, mitä toiset näkevät ei aina ole todellisuutta…

Kiintoisa ja keskittymistä vaativa teos, jonka uskon aukeavan paremmin vähän varttuneemmalle väelle. Historiasta ja Hertta Kuusisesta kiinnostuneille osuu varmaan myös kohdilleen. Lisäksi Yrjö Leinon hahmon ristiriitaisuus ja jopa rappio on aika karua luettavaa miehestä, joka joutuu lopulta melko kauaksi ihanteistaan.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Salla Simukka: Minuuttivalssi

Alkuteos: Minuuttivalssi (2004)
Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)
Sivumäärä: 191
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-31-8576-3
Muoto: Nid.
Peukku: ^^b
Huom: Kääntökirja teoksen Kun enkelit katsovat muualle kanssa
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 3 ja 17

*Kun enkelit katsovat muualle ja Minuuttivalssi kertovat kahden tytön kauniin ja rehellisen rakkaustarinan. Salla Simukan teosten odotettu uusintapainos.


“Hän ei ehkä koskaan saa tietää sitä. Mutta hän oli ensimmäinen enkelini.” Kirsikka on kirjoittamista harrastava lukiolaistyttö, joka on rakastunut Susannaan. Niin yksinkertaista se on. Paitsi että ensirakkaudessa mikään ei ole koskaan yksinkertaista.


Vuosina 2002 ja 2004 ilmestyneiden kirjojen sanoma rehellisyydestä ja rakkaudesta on yhä äärimmäisen ajankohtainen. Kääntökirjassa on lisäksi mukana kirjeitä teosten päähenkilöille.*


Minuuttivalssi jatkaa Kirsikan ja Susannan rakkaustarinaa. Tällä kertaa kertojana on kuitenkin Susanna, joka minulle jää kertojanakin hieman etäisemmäksi. Ehkä vaikutusta on sillä, että siinä missä samaistuminen kirjoittaja-Kirsikkaan oli helppoa, jää musiikkia harrastava Susanna tietyllä tapaa etäisemmäksi.


Tämä kirja avaa kyllä hienosti kahden nuoren naisen elämää ja tunteita. Se, kun on ensimmäistä kertaa lähdetty pois kotoa ja aloitettu oma elämä. Miten rakkaus kestää arkea ja sen välillä olevaa mitäänsanomattomuutta? Kuinka ystävät ja erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat? Entä jos ei tiedäkään täysin, mitä itse haluaa? Simukka osaa kertoa näistä asioista uskottavasti ja tunteella. Teksti on hyvin kirjoitettua ja sympaattista.


Uskon kuitenkin, että lukija joko pitää enemmän Kirsikasta tai Susannasta. Toiseen tytöistä on aina helpompi samaistua kuin toiseen. Sitä kuin huomaamattaan valitsee puolensa. Koska itse pidän enemmän Kirsikasta, tuntui välillä siltä, kuin Susanna valittaisi aivan turhasta. Kuitenkin, kun miettii pidempään, huomaa sen, että parisuhteeseen kuin riitaankin tarvitaan aina kaksi. Ainakin yleensä.

Kumpikin kirja kannattaa ehdottomasti lukea, jotta tarinasta tulee kokonainen ja ehyt. On hienoa, että näitä nuorten naisten kasvukipuja on kuvattu näin kauniisti.

lauantai 13. helmikuuta 2016

Salla Simukka: Kun enkelit katsovat muualle

Alkuteos: Kun enkelit katsovat muualle (2002)
Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)
Sivumäärä: 199
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-31-8576-3
Muoto: Nid.
Peukku: ^^b
Huom: Kääntökirja teoksen Minuuttivalssi kanssa
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 3 ja 17


*Kun enkelit katsovat muualle ja Minuuttivalssi kertovat kahden tytön kauniin ja rehellisen rakkaustarinan. Salla Simukan teosten odotettu uusintapainos.


“Hän ei ehkä koskaan saa tietää sitä. Mutta hän oli ensimmäinen enkelini.” Kirsikka on kirjoittamista harrastava lukiolaistyttö, joka on rakastunut Susannaan. Niin yksinkertaista se on. Paitsi että ensirakkaudessa mikään ei ole koskaan yksinkertaista.


Vuosina 2002 ja 2004 ilmestyneiden kirjojen sanoma rehellisyydestä ja rakkaudesta on yhä äärimmäisen ajankohtainen. Kääntökirjassa on lisäksi mukana kirjeitä teosten päähenkilöille.*


Kauniisti ja suorasti kerrottu rakkaustarina. Kirsikkaan on todella helppo samaistua. Hän on mitä sympaattisin lukiolaistyttö murheineen ja huolineen ja rakastumisineen. Hänen elämänsä on niin tavallista ja kuitenkin siinä on sitä jotain. Itse muistan olleeni lukiossa aika samanlainen. Kirjoittaja ja tarkkailija. Ehkä siksi Kirsikka hahmona tuntuu niin helposti lähestyttävältä. Ja hänen kaveripiirinsä niin valovoimaisen kiinnostavalta. Myös Susannaan ja tämän kavereihin päästään kiinni sen verran kuin on tarpeen. Eihän nyt ihastuksesta ja tämän kavereista tarvitse niin paljoa tietää.


Simukan tyyli kirjoittaa on vauhdikas ja mukaansatempaava. Tekstiä lukee mielellään, joskin joissain paikoissa huomasin pohtivani, että enkeleiden keskustelut olivat jopa jokseenkin turhia. Tarina olisi pysynyt mainiosti kasassa ilman niitäkin. Nyt ne vain hieman pätkittävät lukemista ja muistuttavat siitä, että ehkä joku sittenkin tarkkailee meitä ja toivoo meille parasta. Kirjassa on myös mukana joitain Kirsikan kirjoittamia tekstejä. Ne ovat todella puhuttelevia.

Tämä kirja on edelleenkin tuore ja ajankohtainen. Ihmisten ajatukset ja asenteet eivät ole muuttuneet paljoakaan ajoista, jolloin kirja ensimmäisen kerran ilmestyi. Siksi suosittelenkin tätä luettavaksi aivan kaikille.