Agatha Christie: Neiti Marplea ei petetä

Alkuteos: They do it with mirrors (1952)

Kääntäjä: Leena ja Matti Jaskari

Ilmestymisaika: 2011 (ko.painos)

Sivumäärä: 195

Kustantaja: WSOY

ISBN: 978-951-0-38185-4

Muoto: Nid.

Sarjamerkintä: Neiti Marple #5

Peukku: ^^b

Lukuhaaste 2020: 42. Kirjassa on isovanhempia (42/50)

Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 7, 9, 24, 25, 31, 37 ja 42

*Carrie Louisella on taipumus ihastua vääriin miehiin. - Taas uusi höynähtänyt tyyppi, sanoo hänen sisarensa kolmannesta aviomiehestä, joka on perustanut koulukodin nuorisorikollisille. Paikka vilisee pahatapaisia poikia, henkilökuntaa sekä sukulaisia, jotka mainitaan testamentissa. Sisar arvelee, että Carrie Louise on vaarassa. Ja talon ilmapiirissä on jotakin outoa.

Outoa hyvinkin, huomaa neiti Marple saapuessaan kartanoon, mutta koskeeko se hentoa, sydämellistä talon rouvaa, jota kaikki näyttävät jumaloivan? Jännitys huipentuu myrkkyyn ja laukauksiin.

Mysteerio alkaa selvitä vasta, kun neiti Marple tulee ajatelleeksi taikatemppuja, varsinkin sitä missä nainen sahataan kahtia.*

Herttainen neiti Marple pääsi tällä kertaa yllättämään minut. Kirja oli hyvä ja jopa ymmärsin vanhan rouvan ajatuksen kulkua. Jossain määrin olin kerrankin häntä edellä…

Viihdyttävästi kirjoitettu tarina etenee rauhallisesti ja loogisesti. Ihailen sitä, miten ripeästi englantilaiset poliisit hoitavat asioita. Kunhan ehtivät. Alkuun nimittäin kuluu jonkinmoinen tovi ennen kuin mitään edes tapahtuu. Tämä rauhallinen jakso on kuitenkin tärkeä ratkaisun päättelemisen kannalta. Esitelläänhän siinä kaikki mahdolliset kandidaatit!

Ovelaa ja tarkkaa kieltä, taattua Christietä! Nautin tästä rauhallisesta vanhan ajan dekkarista todella paljon.

Jarkko Sipilä: Prikaatin kosto

Alkuteos: Prikaatin kosto (2009)

Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)

Sivumäärä: 340

Kustantaja: Gummerus

ISBN: 978-951-20-8325-1

Muoto: Nid.

Sarjamerkintä: Takamäki #9

Peukku: ^^b

*Kovemmin, vihaisemmin, julmemmin

Pääkalloprikaatin Tapani Larsson vapautuu vankilasta ja panee nyrkit heilumaan. Päämääränä on saavuttaa maine jengeistä julmimpana. Miehet vannovat uskollisuutta mottonaan: pettäjälle kosketaan ja kovaa.

Ataripoliisi Suhosen vanha ystävä Eero Salmela haluaa eläkkeelle rosvohommista. Hän yrittää päästä veloistaan, mutta ajautuu syvemmälle pohjamutiin ja päätyy prikaatin vessanpesijäksi. Suhonen tulee avuksi ja panee jälleen peliin kaikkensa ja vähän enemmän.

Kuvio mutkistuu ja rikoskomisario Kari Takamäen murharyhmä joutuu kääntymään keskusrikspoliisin puoleen. Yhteinen tavoite on nujertaa Helsingin kaduilla jyräävä vaarallinen jengi.*

Nopeahkosti etenevä jännäri Helsingin alamaailmasta. Kirjassa seurataan sujuvasti sekä poliiseja että rosmoja. Sekä näiden välisiä kuvioita. Kuka luottaa ja kehen? Ja kuinka vanhat kaunat ja velat kulkevat kohti sovitusta? Näissä peleissä on kyse paitsi isoista rahoista sekä toisinaan myös asianosaisten hengestä… 

Sipilä on punonut näppärän juonen, joka etenee hyvin ja tehokkaasti. Se on kiinnostava ja todentuntuinen, pitää otteessaan. Henkilöhahmoista ei voi olla pitämättä. Heihin saa tuntuman vaikka ei ole aikaisempia osia sarjasta lukenut. Pieniä vihjeitä menneisiin on, joten ehkä parhaiten kirjan tapahtumista pääsisi periksi jos sarjan kirjat lukisi järjestyksessä.

Toimiva suomalainen jännäri. Uskoisin myös tietyn paikallismaiseman viehätyksen toimivan.

J. K. Rowling: Harry Potter ja Feeniksin kilta

Alkuteos: Harry Potter and the Order of the Phoenix (2003)

Kääntäjä: Jaana Kapari

Lukija: Vesa Vierikko

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Kesto: 33h (2 MP3 CD-levyä)

Kustantaja: Tammi

ISBN: 9789520407001

Muoto: äänikirja, CD-äänilevy (MP3)

Sarjamerkintä: Harry Potter #5

Peukku: ^^b

*”Tavalliset säännöt eivät päde sinuun, Potter. Kirous, jonka ei onnistunut tappaa sinua, näyttää muodostavan jonkinlaisen yhteyden sinun ja pimeän lordin välille. Tunnet pimeän lordin ajatukset ja tunteet. Rehtori ei pidä suotavana, että sellainen jatkuu. Hän toivoo, että opetan sinut sulkemaan mielesi pimeän lordilta.”*

En muistanutkaan kuinka kovasti vihasin tätä kirjaa. Vaikka olisihan se pitänyt muistaa. Olisi olisi ja olisi. Mutta kun ei. Eikä syynä suinkaan ole pelkästään Dolores Pimento (vaikka hän onkin niiiiiin raivostuttava), vaan myös Harry.

Olen aina inhonnut sitä, miten Harry vinkuu ja valittaa kaikesta. Kuinka kaikki on niin väärin häntä kohtaa ja jada jada jada. Ymmärrän, että hän elää pahinta teini-ikää ja hänen elämänsä on kovaa ja niin edelleen. Mutta. Silti. Voi luoja sitä angstin määrää. Hermo meinasi mennä. Onneksi sentään koko kirja ei ole pelkästään angstia ja väärinymmärrystä.

Feeniksin killassa on vauhtia ja jännittäviä tilanteita. Se on hyvin rakennettu seikkailu, jossa henkilöhahmoilla on tilaa kasvaa ja kehittyä. Kaikki kytee hiljaa eteenpäin, jännitys tiivistyy ja lukija saa jännittää mitä seuraavaksi tapahtuu ja kuinka kaikki alkaa selvitä. Tässä tarinassa on vihattavia henkilöitä ja hetkiä, sekä myös onnea ja hyvää oloa. Sekä tietysti ystävyyttä, rakkautta ja paljon, paljon vihaa ihmisten epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Varsin monesti tilanteet voivat mennä syvälle tunteisiin. Loistava tarina, joka pistää pohtimaan ihmisten ja ihmisyyden arvoa.

Lukijana Vierikko on edelleen erittäin viihdyttävä ja kirjaa kuuntelee mielellään.

Reijo Mäki: Nuoruustango

Alkuteos: Nuoruustango (2005)

Ilmestymisaika: 2006 (ko.painos)

Sivumäärä: 350

Kustantaja: Otava

ISBN: 952-459-580-X

Muoto: Nid.

Sarjamerkintä: Vares #16

Peukku: ^^b

Lukuhaaste 2020: 41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan (41/50)

Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 7, 9, 24, 33 ja 41

*Jussi Vares kohtaa menneisyyden aaveet

Nuori Jussi Vares maleksii 1970-luvulla haisaappaissa Merikarvialla, kuuntelee Ziggy Stardustia ja haaveilee meijerin kauniista Emiliasta. Eräänä kesäyönä pahaa-aavistamaton Jussi lähtee kuskaamaan Morris Marinallaan humalaisia tovereitaan levytansseihin taka-Satakunnan rämemaille. Tansseissa on tunnelmaa ja antautuvaisia naisia, mutta valitettavasti siellä on myös isoja mustasukkaisia miehiä. Ja pian Vares huomaa todistavansa tapahtumia, joilla on peruuttamattomat seuraukset.

Vuosikymmenten kuluttua Vares kohtaa yllättävässä yhteydessä yhden noista vanhoista ystävistään. Kaverit ovat päätyneet varsin epätavallisiin ammatteihin, ja tapahtumien pyörteessä Jussi joutuu pohtimaan, kuinka paljon vaakakupissa painaa vanha ystävyys, kun toisella puolella ovat asiakkaa etu ja Suomen laki.*

Tässä oli napakka ja hyvä Vares-tarina. Vauhtia ja yllätyksiä piisaa, eikä aluksi perus kyttäyskeikata vaikuttanut juttu lopulta olekaan niin yksinkertainen. Tai siis, ehkä olisi voinut olla. Vareksella kun sattuu olemaan mitä kummallisin tapa pistää nokkansa mitä yllättävimpiin asioihin. Ja leikkiipä neiti kohtalo julmia leikkejään melkoisella tavalla herran suhteen… 

Pidin kerronnan vauhdista ja siitä, miten tapahtumia seurataan useampienkin henkilöiden kautta. Paniikkinappulaan jopa ehdin kiintyä melkoisesti tarinan edetessä. Sympatiat pikku herran puolelle ehdottomasti! Menneisyyden jännitteet ovat myös mukavasti mukana. Ne paljastuvat ihanan kutkuttavasti ja vähitellen.

Vaikka Vares on sarjana ikoninen, onnistuu ainakin tämän kirjan lukeminen mainiosti ilman tietoa aikaisemmista seikkailuista. Vares nimittäin itsekin joutuu kovasti kaivelemaan muistiaan…

Hyvä tarina. Hyviä henkilöhahmoja. Vauhtia ja yllätyksiä. Tykkäsin.

Halim: Little mama

Alkuteos: Petite maman (2017)

Kääntäjä: Montana Kane

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Sivumäärä: 191

Kustantaja: Lion Forge Comics

ISBN: 9781549307959

Muoto: Nid.

Peukku: ^^b

*Being a single, teenage mother can be unimaginably difficult. So can being the child in that scenario.

Little Brenda’s world is hard from the very beginning, not only taking care of herself, but eventually looking out for her abusive mother and innocent younger brother.

From a very early age, she had to learn how to be a real Little mama.*

Little mama on sarjakuva jota ehdottomasti suosittelen kaikille, mutta josta samalla joudun varoittamaan. Se ei sovi herkimmille lukijoille, sillä sen aihe on julma ja raaka. Jos et kestä lapsen pahoinpitelyä, älä tartu tähän sarjakuvaan!

Brenda asuu ja kasvaa yksinhuoltaja äidin kanssa. Hänen lapsuutensa on vuoristorataa, johon äidin mielialat vaikuttavat. Silti hän rakastaa äitiään ja on valmis suojelemaan tätä. Vaikka äiti aina välillä toimiikin väärin. Ja sitten mukaan tulee Vincent, äidin uusi miesystävä pelottavan koiransa kanssa. Ja pikkuveli, jolle Brenda toimii jonkinlaisena äitinä. Brendan elämään vaikuttaa myös koulu, jossa kyllä huomataan tytön mustelmat, mutta joka ei lopulta oikeastaan tee yhtään mitään…

Brendan tarina kerrotaan muistelmina. Hän itse on jo aikuinen ja keskustelee psykiatrin kanssa omasta menneisyydestään. Muistot ovat vahvoja ja väkeviä. Ne koskettavat. Ja satuttavat.

Sarjakuvan kuvitus on kaunis, miltei riipaiseva. Oletan, että se on tussattua jälkeä, siltä se ainakin näyttää minun silmääni. Voimakkaat mustan ja valkoisen vaihtelut, tarkka piirtojälki… Silmä lepää kuvissa, ihailee niitä. Kuvitus tuo sarjakuvaan melkoisen voiman. Se puhuttelee. Onneksi kaikkein väkivaltaisimmat kohtaukset on jätetty pois tai piirretty viitteellisesti. Siltikin katsellessa saa todella raadollisen kuvan perheväkivallasta. Mukana on toki myös kauniita hetkiä.

Vaikutuin.

Morris: Mississippi-joen silta

Alkuteos: Le pont sur le Mississipi (1994)

Kääntäjä: Annukka Kolehmainen

Kuvittaja: Morris

Teksti: X. Fauche & J. Léturgie

Ilmestymisaika: 2007 (ko.painos)

Sivumäärä: 159 (koko nide)

Kustantaja: Egmont

ISBN: 9789524696388

Muoto: Sid.

Sarjamerkintä: Lucky Luke #61

Peukku: ^^b

Huom: yhteisniteessä Lucky Luke 1992-1994

Historiallisiin henkilöihin pohjautuva seikkailu, jossa pyritään rakentamaan siltaa joen ylitse. Ilkeät veljekset tekevät kaikkensa jottei rakennushanke onnistu. Laivoja upotetaan, siltaa poltetaan ja Lucky Luke pidätetään. Onneksi sankarilla on apuna myös senaattori, joka voi tuomita hänet “edullisissa” merkeissä… Mukana vilahtaa myös tuttu laivuri aikaisemmista Mississipi-joen seikkailuista.

Günter Grass: Peltirumpu

Alkuteos: Die Blechtrommel (1959)

Kääntäjä: Oili Suominen

Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)

Sivumäärä: 712

Kustantaja: Otava

ISBN: 978-951-1-29534-1

Muoto: Nid.

Peukku: q^^

Lukuhaaste 2020: 40. 2010-luvulla kuolleen kirjailijan kirja (40/50)

Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 7, 9, 33, 40, 41, 42 ja 45

Lukulistalta: 84

*Oskar Matzerath päättää lopettaa kasvamisen kolmivuotiaana. Peltirumpu aarteenaan Oskar rummuttaa kertomuksensa läpi Euroopan mullistusten, natsiajan ja toisen maailmansodan - läpi koko aikuisten tekopyhän maailman, armoa antamatta.

Nobel-palkitun Günter Grassin (1927-2015) vimmainen mestariteos on ravisuttanut lukijoita yli 50 vuoden ajan. Uuteen suomennokseen jälkisanat on kirjoittanut Jukka Koskelainen.*

Huhhuh mikä kirja. Mielisairaalassa potilaana oleva Oskar kertoo elämäntarinansa. Ja siihen elämään mahtuu todella paljon. Ensinnäkin poika on 3-vuotiaana päättänyt olla kasvamatta. Näin ollen hän jää 3-vuotiaaksi. Ulkoisesti. Sisältä poika kypsyy henkisesti melkoiseksi tapaukseksi… Hän pystyy rikkomaan äänellään lasia. Hän pystyy soitollaan lähestulkoon lumoamaan ihmisiä. Niin ja… Pystyypä hän harrastamaan montaa muutakin asiaa… 

Elämässään Oskar kohtaa monia ihmisiä. Hänellä on melkoinen vaikutus useimpiin heistä. Ja heillä tietysti häneen ja hänen elämäänsä. Oskarilla on myös paheita sairaanhoitajattaria kohtaan. Tämä pikkuvanha rumpali kokeilee siipiään paitsi peltirumpalina niin myös varkaana, murhaajana, esiintyvänä taiteilijana,  kivenhakkaajana kuin mallinakin.

Erikoinen. Yllättävä. Kiero. Mystinen. Ja joskus hyvinkin puuduttava.