perjantai 16. marraskuuta 2018

Andrzej Sapkowski: Narrenturm 1

Alkuteos: Narrenturm (2002)
Suomentaja: Tapani Kärkkäinen
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 396
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-43144-3
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Narrenturm #1
Peukku: ^^b
Huom: sisältää alkuperäisteoksen sivut 1-341
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 3, 4, 15, 16, 17, 32, 33, 40, 46 ja 49
Lukulistalta: 69


*>>Maailmanloppu ei tullutkaan herran vuonna 1420, vaikka moni seikka siihen viittasi.>>


Kun sleesialainen lääkärinplanttu Reinmar Bielaulainen - Reynevan - jää kiinni rysän päältä sängystä ristiritari Gelfrad von Sterzin vaimon Adelan kanssa, hän saa Sterzien mahtisuvun vihat niskoilleen. Reynevan lähtee karkumatkalle, joka vie hussilaissotien pyörteisiin, väijytyksiin ja vaarallisiin tilanteisiin. Päälle päätteeksi nuorimies saa magian kanssa flirttailusta vielä inkvisitionkin peräänsä, ja kaiken yllä leijuu uhka päätymisestä vainoojien vangiksi pahamaineiseen Narrenturmin torniin.


1400-luvun Keski-Eurooppa avautuu makaaberissa mielettömyydessään Sapkowskin omaleimaisella kerronnalla, josta ei puutu ruutia, kiihkeitä käänteitä eikä reheviä henkilöitä.


Narrenturm 1 aloittaa noituri Geraltista kertovilla romaaneillaan kulttisuosioon nousseen Andrzej Sapkowskin uuden sarjan, värikkään vaellusseikkailun pitkin keskiajan Euroopan maita ja mantuja.*



Sapkowski osuu ja uppoaa. Ainakin minuun. Hänen vauhdikas tyylinsä kirjoittaa tulee jälleen hyvin esiin. Tapahtumia piisaa ja niissä monia yllätyksiä. Mikä parasta, oikea historia kytkeytyy näihin tapahtumiin mielenkiintoisella ja jännittävällä tavalla. Mutta ei mystiikkaa ja menneitä uskomuksiakaan ole unohdettu. Päinvastoin. Tosi ja taru kietoutuvat yhteen kokonaisuudeksi, joka pitää lukijan mielenkiinnon yllä. Ja värikäs kieli taas pitää lukijan hereillä.


Reynevan ja muut kirjan sankarit ovat mielenkiintoisia hahmoja. Heissä on särmää ja monitahoisuutta, joka paljastuu vähitellen tarinan edetessä. Keksityt hahmot uivat hyvin rinta rinnan todellisten hahmojen kanssa. He sulautuvat vanhaan maisemaan ja elämäntyyliin uskottavasti ja tavalla, josta ainakin itse pidän. Heidän kohtalonsa kiinnostavat eivätkä tunnu turhilta.


Kehun jälleen Kärkkäisen suomennosta. Se on elävä ja värikäs. Oikein laadukasta työtä. Itse tuskin maltan odottaa koska tämän ensimmäisen osan toinen puolikas ilmestyy suomeksi. Sitä odotellessa siis.


Kirjassa on varsin paljon käytetty latinankielisiä lausahduksia ja myös runon pätkiä esimerkiksi saksaksi (?). Lukijalle jää erittäin helposti sellainen kuva, ettei näitä pätkiä ole suomennettu. Kyllä ne on. Käännökset löytyvät kirjan lopusta selvästi jaoteltuina sen luvun alle, missä ne ovat esiintyneet. Itse huomasin tämän vasta päästyäni kirjan loppuun… Tästä pieni miinus. Käännökset olisivat olleet enemmän kuin paikallaan varsinaisen lukemisen aikana, eivät sen jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti