Alkuteos: The Dark Tower VI: Song of Susannah (2004)
Suomentaja: Kari Salminen
Kuvittaja: Darrel Anderson
Ilmestymisaika: 2006 (ko.painos)
Sivumäärä: 473
Kustantaja: Tammi
ISBN: 951-31-3380-X
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Musta torni #6
Peukku: ^^b
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 6, 7, 14, 19, 22, 34, 36 ja 40
Hyllynlämmittäjä: 48
Lukulistalta: 68
*Musta torni -sarjan kuudennessa osassa Roland ja hänen ka-tetinsa jatkavat etsintäretkeään Callassa käydyn verisen taistelun jälkeen. Ka-tet on kuitenkin joutunut pahasti hajalleen. Susannah on siirtynyt vuoden 1999 New Yorkiin. Synnyttämisen aika lähenee, ja Mia on ottanut hänen ruumiinsa kokonaan valtaansa. Kukaan ei tiedä, millainen olio hänen sisällään kasvaa. Jake, Oi ja isä Callahan lähtevät Susannah-Mian perään pelastaakseen ystävänsä ennen kuin on liian myöhäistä.
Roland ja Eddie puolestaan päätyvät luotisateen keskelle vuoden 1977 Maineen. Heidän on saatava aikaan ratkaiseva sopimus kirjakauppias Calvin Towerin kanssa. Mutta jälleen kerran ka johtaa heidät toisaalle. Musta torni nimittäin saattaa olla lähempänä kuin koskaan, kun Eddie ja Roland tutustuvat erääseen kirjailijaan, joka on kirjoittanut muutamia varsin tutunoloisia romaaneja…*
King osoittaa taituruutensa pitää monipolvisen tarinan kasassa ja samalla yllättää lukijansa perusteellisesti. Susannan laulussa sankarit seikkailevat monella taholla, yksin ja erikseen. Vaikka toisten seikkailuja seurataan enemmän kuin toisten, itse ainakin sain vastaukset tärkeimpiin kysymyksiini ja pysyin tyytyväisenä. Kunkin tarina eteni, kunkin kohtalo pääsi hivenen eteenpäin.
Tapahtumien vaihtelut ovat sujuvia ja rytmitys toimii. Taustalla kulkeva laulu on hyvä mittari tapahtumien kululle ja kuvaa varsin osuvasti kunkin säkeistön (luvun) tapahtumia. Vauhti tuntuu vain kiihtyvän ja tapahtumat muuttuvat aina vain jännittävämmiksi. Samalla tosimaailma ja ne kaikki muut maailmat alkavat sekoittumaan entistä enemmän. Vai erottuvatko ne nyt vain selvemmin toisistaan?
Aikamatkustusta. Fantasiaa. Westerniä… King on todella sotkenut pakan ja sen hän on tehnyt varsin hyvin. Sanon kiitoksia.
Jos et arvaa kuka takakannessa mainittu kirjailija on, älä lue pidemmälle.
Yleensä olen skeptinen sen suhteen, että kirjailija kirjoittaa itsensä mukaan tarinaan tavalla tai toisella. Tällä kertaa se kuitenkin toimii. Kirjailija on ehkä jopa raa’an rehellinen itsestään ja hänen kirjan loppuun lisäämänsä päiväkirjamerkinnät saavat välillä miltei kylmät väreet hiipimään pitkin selkää. Etenkin ne pari viimeistä… Sormeni suorastaan syyhyävät päästä lukemaan sarjan seitsemättä osaa. Ja samalla miltei kiroan sitä, kun en ole lukenut kaikkia Kingin kirjoittamia kirjoja joihin näissä Mustan tornin kirjoissa on viitattu. Lukuprojektini on selvästi kesken ja pahasti. Lisää Kingiä siis pöytään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti