Alkuteos: Parantaja (2010)
Lukija: Jukka Peltola
Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)
Kustantaja: Otava
Kesto: 6h 18min
ISBN: 9789520119478
Muoto: e-äänikirja (Nextrory)
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2024: 24. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääkaupunkiin (5/50)
Sopisi lukuhaasteeseen 2024 ainakin: 16, 19, 23, 29 ja 32
*Tuomaisen kansainvälinen läpimurto vuodelta 2010, vuoden 2011 Johtolanka-palkinnon voittaja
Helsinki tulvii vettä ja pakolaisia, rikkaat pakenevat pohjoiseen, rikollisuus rehottaa, ilmastotaistelijat ovat aloittaneet sodan ilmaston tuhoajia vastaan. Vaikka miljöö on ilmastonmuutoksen tuhoama kaupunki, tärkeimpään osaan nousevat yksilön tekemät päätökset.
Antti Tuomaisen (s. 1971) kolmannen jännitysromaanin Parantajan oikeudet on myyty 26 maahan, ja se on ollut arvostelumenestys kaikkialla, missä se on ehditty julkaista.*
Henkilökohtaisesti tämä ei ole suosikkejani Tuomaisen kirjoista. Kirjassa on omat hyvät hetkensä ja oivalluksensa ja ihmisten ja maailman kaaoottisen tilanteen kuvaus on hyvää. Sen sijaan tapahtumat ovat jotenkin hyppiviä eivätkä Tapani ja Johanna oikein jaksa varsinaisesti kiinnostaa. Minun korvaani särähti myös pahasti kerronnassa käytetty puhekielisyys.
Tapani on runoilija, joka äkkiä alkaa metsästämään kadonnutta toimittajavaimoaan. Hän kohtaa yllättäviä auttajia, mutta myös yllättäviä haamuja. Tämä epätavallinen sankari pääsee pitkälle ja muistaa jopa välillä käyttää aivojaan. Tarina lainaa hyvin ihmiskunnan turmeltuneisuudesta ja radikaalipiireistä. Loppu tulee minusta hieman töksähtäen ja nopeasti. Lisäksi jotkut asiat tuntuvat jäävän turhan auki...
Peltola lukee siedettävästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti