Alkuteos: Sus (2017)
Kääntäjä: Päivi Kivelä
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 92
Kustantaja: Otava
ISBN: 9789520117566
Muoto: e-kirja (BookBeat)
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2020: 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja (50/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 6, 7, 9 ja 50
*Raadollinen elämä veitsenterällä.
Kööpenhaminan pimeimmällä puolella ihmisyys on kovilla osattomuuden ja väkivallan kuristusotteessa.
Perhe on hajonnut: veli on haavoittunut vakavasti ja isä istuu vankilassa äidin murhasta. Nuori tytär Sus valmistautuu kostoon. Tuleeko hänestä kylmäverinen tappaja?*
Sus herättää minussa kirjana ristiriitaisia tunteita. Toisaalta se ihastuttaa, toisaalta taas se on sellainen kirja, jonka olisin itse jättänyt lukematta ellei sitä olisi minulle suositeltu. Kokonaisuutena olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että lähdin pois omalta varsin laajalta mukavuusalueeltani. Susiin kannattaa ehdottomasti tutustua jos kaipaa erilaista luettavaa.
Kirjan kieli on suoraa ja rehellistä ja tukee näin ollen kirjan kertomusta melkoisen hyvin. Siinä puhutaan huumeista ja nussimisesta. Siinä kaupataan huumeita ja poltetaan jointteja. Se kertoo varsin karua kuvaa kerrostalolähiön elämästä alueella, jossa huumekauppa ja poliisin ratsiat ovat arkipäivää - lapset ovat kasvaneet ja tottuneet niihin. Se kuvaa nuoren naisen kamppailua siitä, miten rahat saa riittämään sekä ruokaan että siihen päivittäiseen annokseen…
Sus on henkilöhahmona kiintoisa. Nuori, vihaa täynnä oleva nainen jolla on suunnitelma. Hän haluaa tulla vahvemmaksi ja kovemmaksi kostaakseen. Hän joutuu taistelemaan tietään eteenpäin, mutta se ei ole helppoa. Varsinkin kun hyvää tarkoittavat poliisit tulevat sotkemaan asioita.
Rajua tekstiä. Karu tarina. Ei herkimmille kaunosieluille. Itse poltin lopussa proppuni erään kirjan hahmon kohtalosta. Pisti vihaksi asti jopa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti