keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Carol Shields: Kivipäiväkirjat

Alkuteos: The Stone Diaries (1993)
Kääntäjä: Hanna Tarkka
Ilmestymisaika: 2000 (ko.painos)
Sivumäärä: 400
Kustantaja: Otava
ISBN: 951153161
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Otavan kirjasto #136
Peukku: q^^
Lukulistalta: 55


*Daisy Goodwillin elämä alkaa kummallisissa merkeissä 1905. Hänen syntyessään kuolee äiti, joka ei edes tiennyt olevansa raskaana. Alkaa sattuman tahdittama vaellus läpi elämän ja vuosisadan: naapurin rouvan hoivista nuoruusvuosiin kivenhakkaajaisän kanssa, yllättävästä avioliitosta rakkauteen, äitiyteen ja leskeyteen, työhön, lopulta vanhuuteen ja kuolemaan.


Hämmennyksen, hukattujen mahdollisuuksien ja suloisten hetkien ristipaineessa Daisy yrittää ymmärtää itseään, elämää ja paikkaansa siinä. Hänen kertomuksestaan ja dokumenttien katkelmista muotoutuu lumoava kivimosaiikki, säröinen ja epätäydellinen kuin elämä itse.


Kivipäiväkirjat yhdistelee todellisuutta ja kuvitelmaa lämpimän ironisesti ja vastaansanomattoman kiehtovasti. Samalla se sanoo jotakin olennaista omaelämäkerran rajoituksista ja ihmisen kyvystä muistaa, ymmärtää ja hallita elämäänsä.


Carol Shieldsin läpimurtoromaani on voittanut lukuisia palkintoja, jotka kruunasi Pulitzer-palkinto vuonna 1995.*




Kivipäiväkirjat on erilainen romaani. Se leikkii kerronnalla. Välillä kerronta on perinteistä, välillä se on miltei kokonaan pelkkää dialogia, toisinaan taas kirjeitä. Erilaisilla kerronnoilla tarinaan tulee vaihtelevuutta ja vuodet tuntuvat kuluvan eri tahtia. Myös kertojan persoona vaihtuu. Toisinaan äänessä tuntuu olevan Daisy itse, toisinaan taas monet muut pohtivat elämää ja sen sattumuksia.


Kirja käy lävitse sattumuksia täynnä olleen elämän. Tämä elämä pitää sisällään monia yllätyksiä, suruja ja iloja. Se on elämänmakuinen ja todentuntuinen. Tätä vaikutelmaa tukevat kirjan sisäsivuilla mukana olevat valokuvat.


Luettava, mutta ei oikein ehkä sittenkään minun makuuni. Elämäntarinat, vaikka erikoisetkin, eivät ole itselleni oikein se “juttu”. Ehkä sopii enemmän pohdiskelijoille ja rauhalliseen tunnelmaan paneutuville lukijoille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti