Alkuteos: Kun aika loppuu (2015)
Lukija: Krista Putkonen-Örn
Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)
Kesto: 6h 38min, 6 CD-äänilevyä
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-41314-2
Muoto: äänikirja, CD-äänilevy
Peukku: q^^
Lukulistalta: 3
*Helsinki, vajaan parin vuosikymmenen kuluttua. Laura Anttila puhuu yliopistolla ilmastonmuutoksesta, toivosta ja ihmisen vastuusta. Käytävällä häntä vastassa on kaksi poliisia. Lauran tytär Aava kohtaa somalialaisessa kylässä naisen, joka on juuri menettänyt tyttärensä. Asunnolleen palattuaan hän kuulee, että Helsingissä joku ampuu ihmisiä Lasipalatsin katolta.
Kun aika loppuu on vaikuttava romaani vanhemmuudesta, oman paikan etsimisestä ja ihmisen vastuusta puuttua tapahtumien kulkuun.
Elina Hirvonen (s. 1975) on kirjailija, toimittaja ja elokuvantekijä. Kun aika loppuu on Elina Hirvosen kolmas romaani. Hirvosen esikoisromaani Että hän muistaisi saman oli Finlandia-palkintoehdokkaana ja se on käännetty seitsemälle kielelle. Romaanistaan Kauimpana kuolemasta (2010) Hirvonen sai Kalevi Jäntin palkinnon.*
Kun aika loppuu seuraa perheen elämää pääasiassa Lauran ja Aavan kautta. Vaikka saa perheen poika Aslakkin lopulta pienen äänensä kuuluville. Laura ja Aava kertovat vuorotellen elämästä nyt ja silloin, kun Aava ja Aslak olivat vielä pieniä ja kaikki hyvin. Tavallisen perheen arki ja siihen osuvat vaikeudet kuvataan lämpimästi ja hellyydellä. Samalla kerrotaan myös siitä, miten pienet asiat voivat ajaa perheen erilleen - kuinka kaikilla on omat salaisuutensa ja kuinka joskus pienikin ripaus hyväksyntää voi ohjata toisille raiteille…
Ilmastonmuutos ja ihmisen valintojen vaikutus paitsi siihen myös omaan elämäänsä ovat ajankohtaisia aiheita. Kirjan sivuille piirtyykin viesti, joka kannattaa pitää mielessä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Ja meidän tulisi vaikuttaa. Vaikuttamisemme keinot vain pitäisi valita järkevämmin.
Lukijana Putkonen-Örn oli minun makuuni keskinkertainen. Hänen ääntään jaksaa kuunnella ja hän lukee selvästi. Monesti kuitenkin dialogia saattoi olla haasteellista seurata. Tosin, eipä kirja ollut sieltä helpoimmasta päästä lukea… Hänen äänensä toi joissain paikoissa mieleen erään lukuohjelman ilmaisen keinotekoisen lukuäänen, mikä osittain vei minulta kuuntelunautintoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti