Alkuteos: Gjenferd (2011)
Kääntäjä: Outi Menna
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä: 432
Kustantaja: Johnny Kniga
ISBN: 978-951-0-39421-2
Muoto: e-kirja (EPUB)
Sarjamerkintä: Harry Hole #9
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2019: 25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin (27/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 15 ja 18
Hyllynlämmittäjä: 14
*Kesä. Gusto-niminen poika makaa oslolaisen asuntonsa lattialla. Hän vuotaa verta ja tekee kuolemaa. Ulkona kajahtelevat kirkon kellot. Saadakseen jonkinlaisen tolkun siihen elämään, joka nyt on näin surkeasti päättymässä, hän alkaa kertoa tarinaansa.
Syksy. Harry Hole palaa Osloon oltuaan kolme vuotta ulkomailla. Hän haluaa tutkia Guston murhaa, mutta tapaus on jo suljettu; nuori narkkari ilmeisesti ammuttiin huumeriidan päätteeksi.
Harry saa haastatella vankilassa istuvaa ampujaa, mutta kohtaa myös oman historiansa pimeät sokkelot. Tapaaminen on alku Harry Holen yksinäisimmälle tutkimusmatkalle. Ja kun Harry tutkii, Gusto jatkaa tarinaansa.
Mies tallaa öisen Oslon tummia katuja. Kadut ovat hänen omiaan. Ja kuten aaveet, hän on ollut siellä aina.
Jo Nesbø (s.1960) on jo aikapäiviä sitten ohittanut amerikkalaiset mestarinsa Raymond Chandlerista James Ellroyhin. Aave on jälleen maailmanluokan rikostarina, monitasoinen ja kunnianhimoisesti rakennettu romaani.*
En yhtään ihmettele miksi Harry Hole -dekkarit menevät kuin kuumille kiville. Hahmo on mielenkiintoinen, tapahtumat jännittäviä ja kirjoitustyyli vetävää luettavaa. Suomennos oli hyvä, mistä kunnia kääntäjälle.
Oli ehkä väärin tarttua sarjan yhdeksänteen osaan, sillä nyt jäi monia, monia tapauksia tutkimatta. Vaikka kirja toimii yksittäisenäkin lukukokemuksena mukavasti, viitataan siinä usein menneisiin tapahtumiin ja Hole kohtaa monia tuttuja menneisyydestä. Nämä hahmojen väliset jännitteet ja tilanteet olisivat varmasti auenneet paremmin, jos aikaisemmat osat sarjasta olisi luettuna. Tästä huolimatta kirjasta ja sen juonesta nauttii. Oslo, poliisin ja huumeliigojen väliset tilanteet ja tietenkin huumeisiin sortuneen asema… Siinä on näyttämöä tarpeeksi. Etenkin kun väliin murhattu Gusto kertoo omaa tarinaansa, matkaa huumemaailman syövereihin…
Harry Hole on ehdottomasti tutustumisen arvoinen hahmo. Karu ja tietyllä tapaa yksioikoinen mies, ennen kaikkea poliisi. Hänessä on jonkinlaista “luolamiehen charmia”, joka viehättää. Fiksu ja hyvin mustalla tavalla huumorintajuinen tyyppi. Katsotaan palaanko hänen seuraansa sitten joskus kun saan jonkun dekkariprojektini loppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti