keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Tuomas Myllylä: Pakanat

Alkuteos: Pakanat (2018)
Kuvittaja: Tuomas Myllylä
Teksti: Tuomas Myllylä
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 306 (numeroimaton)
Kustantaja: Musta Ritari
ISBN: 978-952-6630-16-8
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Pakanat #1-4
Peukku: ^^b
Huom: sisältää yksissä kansissa aiemmin julkaistut 2 Pakanat-tarinaa ja 2 ennen julkaisematonta
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 5, 15, 16, 18 ja 27

*Kostolla on aina hintansa.

Nuoren Ari Halikon koko elämä mullistuu talvisena yönä vuonna 916, kun kahden suvun välinen verikosto huipentuu talonpolttoon ja Halikon koko suvun veriseen tuhoon. Tästä alkaa Arin koko elämän läpi käyvä kostotie, joka vie hänet loputtoman idäntien läpi, orjasta soturiksi ja soturista päälliköksi, takaisin riitaisten suursukujen hallitsemaan Suomeen.

Vanhan Väinämöisen, suomenheimon kuninkaan, ylläpitämä hatara rauha järkkyy pian pahan kerran kostonhimoisen sotapäällikön saapuessa sotureineen rakentamaan sukunsa kotia uudelleen ja maksamaan vanhoja verisiä velkoja.

Voiko kerran miekkaan tarttunut Ari enää välttyä kostonsa seurauksilta, kun ruotsalaiset, suomalaiset ja hämäläiset kaikki imeytyvät mukaan sodan kurimukseen ja metsäiset rannat peittyvät savuun ja ruumisröykkiöihin?*


Pakanat on voimakas tarina, jota sen vahva kuvitus tukee. Tarina ammentaa voimansa Kalevalasta ja muista muinaisista suomalaisista uskomuksista ja taruista. Se on väkevä kertomus armottomista miehistä ja naisista, jotka taistelevat ja elävät armottomassa maassa. Maassa, jossa veri on vettä sakeampaa ja vanhoja valoja arvostetaan. Tai ainakin osa arvostaa.

Ari Halikko on mielenkiintoinen hahmo. Hän on soturi henkeen ja vereen, kunnian mies. Hänen kostomatkaansa on mielenkiintoista seurata. Hänen elämänsä on veren punaama ja raaka. Se pitää lukijan otteessaan. Tämä kostotarina ei sovi lapsille, eikä heikkohermoisille.

Ei varsinkaan kun katsoo kuvitusta. Se on mustavalkoinen ja voimakas. Tumma viiva ja synkkyys henkivät jokaisesta ruudusta. Myllylä ei ole pehmitellyt asioita. Päät lentelevät ja ihmiset juoksentelevat synnyinasussaan. Herkimmille katselijoille kuvitus voi olla turhan raju. Minulle se oli väkevän kaunis. Pidän siitä kovasti.

Hieno sarjakuva. Suosittelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti