Alkuteos: Harry Potter and the Philosopher’s Stone (1997)
Kääntäjä: Jaana Kapari
Lukija: Vesa Vierikko
Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)
Kesto: 10h 28min (1 CD-äänilevy)
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-952-04-0696-7
Muoto: äänikirja, 1 CD-äänilevy (MP3)
Sarjamerkintä: Harry Potter #1
Peukku: ^^b
*Kirjekuori oli paksu ja painava, tehty kellertävästä pergamenttipaperista, ja osoite oli kirjoitettu smaragdinvihreällä musteella. Postimerkkiä ei ollut. Kun Harry käänsi kirjekuoren vapisevin käsin ympäri, hän näki purppuranpunaisen vahasinetin, jossa oli vaakuna: leijona, kotka, mäyrä ja käärme ison T-kirjaimen ympärillä.*
Olen lukenut Potterit vuosia sitten. Nyt oli aika palata näihin maisemiin ja tunnelmiin nostalgian mielessä. Ja äänikirjan merkeissä. Kyllä kannatti.
Viisasten kivi on oivallinen aloitus sarjalle. Se esittelee hyvin tärkeimmät henkilöt ja velhomaailmaa. Pidän edelleen siitä, että Harry kasvaa tietämättä velhoista ja noidista mitään. Näin kokonaan toinen maailma on helppoa esitellä lukijalle/kuuntelijalle samaa tahtia Harryn kanssa. Matka sujuu hyvin ja jouhevasti, eikä tylsistymään ehdi sillä koko ajan tulee vastaan uutta ja kiinnostavaa. Toki näin vanhempana lukijana huomaa lapsen ajatuksenjuoksun pienet puutteet ja yksioikoisuuden, mutta siitä ei oikeastaan välitä. Harryn ja tovereiden päättelyt ja tekemiset tuntuvat ihan vakuuttavilta. Vaikka omassa takaraivossa saattaakin kolkuttaa ajatus siitä, että tässä olisi muuten toisenlainenkin mahdollisuus toimia…
Rowling osaa kirjoittaa vetävästi ja hyvin. Hän on luonut maailman ja hahmot, jotka jaksavat kiehtoa yhä vain ja edelleen. Sekä tietysti monen ikäisiä. Loistavaa luettavaa!
Lukijana Vierikko hoitaa homman todella hyvin. Hän lukee vakuuttavasti ja häntä on miellyttävä kuunnella. Pitkästymään ei pääse. Pienen miinuksen annan tälle yhdelle levylle pakatun kirjan ääniraitojen pituudesta. Yksi kirjan luku kun vastaa yhtä ääniraitaa. Näin ollen yhdellä ääniraidalla on pituutta todella reippaasti. Joskus jopa tuntikin. Se ei ole aina kuunnellessa mukavaa. Kyllä pitkien lukujen kanssa elää, mutta joskus oikean kohdan etsiminen oli ärsyttävää. Etenkin jos patteri loppui yllättäen soittimesta, eikä ollut tullut vähään aikaan tarkastettua missä kohtaa ääniraitaa oltiin menossa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti