sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina


Alkuteos: Never Let Me Go (2005)

Kääntäjä: Helene Bützow

Lukija: Anna Saksman

Ilmestymisaika: 2017 (ko.painos)

Kesto: 10h 45min

Kustantaja: Tammi

ISBN: 9789520400958

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Peukku: q^^

Lukulistalta: 120


*Ole luonani aina on sekä poliittinen romaani että futuristinen trilleri, mutta sisimmältään se on koskettava kuvaus lapsuuden lopusta ja elämänmittaisen valheen vähittäisestä paljastumisesta.


Kathy, Ruth ja Tommy ovat oppilaita Hailshamin kodikkaassa sisäoppilaitoksessa Englannin maaseudulla. Siellä olevia lapsia varjellaan tarkoin ulkomaailmalta, ja heidät kasvatetaan uskomaan että he ovat erityisiä, että heidän hyvinvointinsa on olennaisen tärkeää. Mutta minkä tähden he oikeastaan ovat siellä? Vuosia myöhemmin, nyt 31-vuotiaan Kathyn muistoista rakentuu unohtumaton tarina siitä, miten he kolme vähitellen oivaltavat totuuden näennäisen onnellisesta lapsuudestaan ja heitä odottavasta tulevaisuudesta, joka vetää vertoja tieteisromaanien hurjimmille uhkakuville.


Ole luonani aina on yksi Ishiguron kiitetyimpiä romaaneja, ja se tunnetaan myös suosittuna elokuvana.*




Oli kiitetty tai ei, niin minulle Ole luonani aina oli pienoinen pettymys. Kathy poukkoilee kertomuksessaan välillä järkevästi, välillä järjettömästi ja nuoret ovat jotenkin niin… no, nuoria. Heissä on virheensä, he ovat epäkypsiä ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Kathy jää minulle hieman etäiseksi, en pysty samaistumaan häneen ja hän taas onnistuu kuvaamaan Ruthin jotenkin luotaantyöntäväksi. Vaikka itse haluaakin kovasti olla osa Ruthin elämää.


En pidä Kathyn tyylistä kertoa tarinaa. Se vihjaa, ja antaa ymmärrää paljon. Siitä huolimatta se ei kerro juuri mitään. Lukija/kuuntelija saa todella pitkään itse päätellä ja arvailla asioita. Ja juu, ovathan ne asiat sitten melkoisia. Moneen olisin kyllä nuorten tavoin kaivannut lisää selityksiä.


Hyvää ja sujuvaa tekstiä. Jokseenkin pohdiskelevaa ja maailmoja syleilevää. Oli sentään toiminnallisempi kuin Ishigurolta aikaisemmin kuuntelemani Pitkän päivän ilta. Ehkä hetken päästä malttaisi taas kokeilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti