maanantai 11. tammikuuta 2021

Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras

 

Alkuteos: Taikuri ja taskuvaras (2018)

Lukija: Maija Lang

Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)

Kesto: 13h 48min

Kustantaja: WSOY

ISBN: 9789510437735

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Sarjamerkintä: Taikuri ja taskuvaras #1

Peukku: q^^

*”Vakuutan teille, että teitä vedetään nenästä ihan koko rahan edestä!” Taikuri ja taskuvaras aloittaa maagisen trilogian täynnä silmänkääntötemppuja, juonittelua ja jännitystä. Mina asuu kadulla ja varastelee henkensä pitimiksi. Tom on nuori keksijä ja taikuri, jonka Ihmeiden teatteri lumoaa yleisönsä ilta illan jälkeen. Mina ja Tom kohtaavat Helsingissä talvella 1890 ja huomaavat pian olevansa toisilleen enemmän kuin ystävät. Kummankin menneisyydessä on kuitenkin tapahtunut pahoja asioita. He joutuvat juonittelun pyörteeseen ja ajojahtiin, josta he voivat selviytyä vain rohkeutensa avulla - muutama taikatemppu hihassaan.

Taikuri ja taskuvaras voitti Topelius-palkinnon 2019.*




Pidän kirjan miljööstä. Hevosvaunujen ja öljylyhtyjen valaisema Helsinki, jossa sähkö ja mekaniikka ovat vielä kohtalaisen uusia tuttavuuksia. Maailma, jossa unelmat voivat alkaa elää taikuuden ja “taikuuden” rinnalla.

Sen sijaan kirjan henkilöt… Noh, Mina ei ole minun suosikkini. Tyttö lähinnä ärsyttää ja toisinaan jopa raivostuttaa. Hän on näppärä, mutta kovin teinityttömäinen ihastuksissaan ja vihastuksissaan. Sekä varsin usein melkoisen ajattelematon... Professori on perinteinen jäärä, joka vähitellen sulaa. Tom liian hyvää ollakseen totta. Myös parit muut sivuhahmot ovat vähän turhan karikatyyrisiä minun makuuni… 

Kirjan juoni on yllättävä. Se onnistuu yllättämään useampaankin otteeseen. Mutta se toistaa paria samaa vitsiä turhan usein. Niihin kyllästyy! Katutytön hyvä onni ja aivan liian ilmeinen ihastus taikuri Tomiin on perinteistä ja hyvää kauraa, kuten myös pahisten koiruudet. Niissä löytyy myös mukavasti vaihtelua ja yllättävyyttä. Kokonaisuutena juoni on enemmän kuin siedettävä. Se on ihan viihdyttävä. Lopulta Taikuri ja taskuvaras on kuitenkin kirja, josta en itse niin kamalasti välittänyt mutta josta ymmärrän täysin, miksi se ihastuttaa monia. Se on raikas, pirteä, hieman erilainen ja monesti varsin yllättävä. Ehkä jopa liikaakin… Plussana kirjan pohdinnat ihmisyydestä ja sen olemuksesta.

Lang ei lukeudu lukijana suosikkeihini. Minulla kesti pitkään tottua hänen ääneensä, mikä jonkin verran häiritsi kuuntelukokemusta. Pisteet Langille siitä, että hän kyllä panostaa lukemiseen. Ainakin kaikilla tärkeimmillä hahmoilla on nimittäin oma äänensä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti