Alkuteos: Monsters (2021)
Ilmestymisaika: 2021 (ko.painos)
Sivumäärä: 365
Kustantaja: Jonathan Cape
ISBN: 9781787333413
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
*The year is 1964. Bobby Bailey doesn’t realise he is about to fulfil his tragic destiny when he walks into a US Army recruitment office. Secretive, damaged, innocent, trying to forget a past and looking for a future, Bobby is the perfect candidate for a secret US government experiment, an unholy continuation of a genetics programme that was discovered in Nazi Germany nearly twenty years earlier in the waning days of World War II. Bailey’s only ally and protector, Sergeant McFarland, intervenes, which sets off a chain of cascading events that spin out of everyone’s control. As the monsters of the title multiply, becoming real and metaphorical, the story reaches a crescendo of moral reckoning.
A 360-page tour de force of visual storytelling, Monsters’ narrative canvas is copious: part familial drama, part thriller, part metaphysical journey, it is an intimate portrait of individuals struggling to reclaim their lives and an epic political odyssey that plays across two generations of American history.
Monsters is rendered in Barry Windsor-Smith’s impeccable pen-and-ink technique, the visual storytelling, with its sensitivity to gesture and composition, the most sophisticated of the artist’s career. There are passages of heartbreaking tenderness, excruciating pain, redemption and sacrifice, and devastating violence. Monsters is surely one of the most intense graphic novels ever drawn.*
Monsters on aikamoinen järkäle. Se on myös todella raskasta luettavaa ja tarinaa on paikoitellen haasteellista seurata. Kaikki ei nimittäin tapahdu lineaarisessa aikajärjestyksessä ja sarjakuvassa seurataan useita eri henkilöitä.
Aluksi seurataan enemmän McFarlandia ja tämän kamppailua omantuntonsa kanssa. Se myös esittelee miehen ja tämän suvun erikoisen kyvyn “näön”. Tällä kyvyllä on melkoisia vaikutuksia koko tarinaan… Sitten seurataan Bobbyä, joka on päätynyt muuttuneena armeijan ajojahdin kohteeksi. Välissä nähdään myös soluttautuneiden natsien pätkiä. Äkkiä ollaankin menneisyydessä ja nähdään asioita Bobbyn lapsuudesta, joka ei ole ollut ruusuilla tanssimista. Osansa saa myös Bobbyn äiti päiväkirjoineen…
Kuvitus on mustavalkoista. Se on tarkkaa ja yksityiskohtaista. Paikoitellen todella rumaa, koska kuvattavat asiat ovat rumia. Ruuduissa on myös paljon puhetta. Joissain paikoissa saa olla tarkkana siitä, missä järjestyksessä puhekuplat tulee lukea. Hankalinta lukea ovat kuitenkin päiväkirjamerkinnät. Kaunokirjoitus ei ole edelleenkään niitä kaikkein helpoimpia lukea…
Karu. Julma. Hirvittävä. Omalla tavallaan aika kiehtova sarjakuva menneisyydestä ja mahdollisista kauhuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti