torstai 31. maaliskuuta 2022

Satu Vasantola: Kaikki kadonneet

 

Alkuteos: Kaikki kadonneet (2020)

Lukija: Hannamaija Nikander

Ilmestymisaika: 2020 (ko.painos)

Kesto: 7h 41min

Kustantaja: Tammi

ISBN: 9789520417949

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Peukku: q^^

Lukuhaaste 2022: 18. Kirjan on kirjoittanut toimittaja (18/50)

Sopisi lukuhaasteeseen 2022 ainakin: 1, 7, 8, 11, 22, 29, 32, 34 ja 43

*Annu menettää molemmat vanhempansa lapsena. Äiti kuolee, isä joutuu työkeikan seurauksena vankilaan ja jonnekin katoaa myös pikkusisko Maaru.

Vaikuttava romaani isien synneistä ja elämän mittaisesta sovituksesta.

Annu varttuu kasvattiperheessä ja opiskelee naistentautien lääkäriksi. Työssään hän kohtaa naisia, jotka ovat Annun tavoin joutuneet muiden armoille. Itse hän ei saa rauhaa ennen kuin selviää, mitä menneisyydessä on todella tapahtunut.

Kaikki kadonneet on vavahduttava kertomus katkenneista perhesiteistä, peruuttamattomista vahingoista, vuosikymmenet ylittävästä ystävyydestä ja siitä miten käy kun ei voi päättää omasta kehostaan.

Satu Vesantola on Helsingin sanomien toimittaja. Hänen kiitetty esikoisromaaninsa En palaa takaisin koskaan, luulen sai Tiiliskivi- ja Kiitos kirjasta -palkinnon. Kaikki kadonneet on hänen toinen romaaninsa.*




Kaikki kadonneet ei ole mikään kepeä kirja. Siinä seurataan Annun elämää kahdella eri aikatasolla ja vähitellen paljastuu aikamoisia ja järkyttäviä asioita naisen lapsuudesta. Asioita, jotka varmasti ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi hän on kasvanut ja miten hän on elämäänsä elänyt. Mikä pahinta, kaikki ei ole koskaan ollut täysin niin kuin Annu on luullut…

Paikoitellen kirjan teksti on aika järkyttävää. Se kuvaa tarkkaan naisia ja naisten elämää. Se painiskelee vakavien asioiden kanssa, sillä Annun lapsuuden tragedia on johtanut vain toiseen. Hänen isästään on tullut enkelintekijä aikana, jolloin moinen oli laitonta… Isän toimet vaikuttavat tietysti myös tyttäreen ja ajavat tämän lopulta suuren valinnan eteen.

Raskas. Puhutteleva. Haastava. Kylmäävä. Siinä muutamia adjektiiveja, joilla voisin tätä kirjaa kuvata. Paikoitellen kirja on jopa ahdistava. En suosittele herkille tai sellaisille, jotka kaipaavat jotain kevyttä. Tämän jälkeen on pakko saada jotain “viihdyttävämpää”.

Nikanderin lukijan suoritus on hyvä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti