maanantai 30. syyskuuta 2019

Aleš Kot: Days of hate

Alkuteos: Days of hate. Act one (2018)
Kuvittaja: Danijel Žeželj
Teksti: Aleš Kot
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 176
Kustantaja: Image Comics
ISBN: 978-1-5343-0697-4
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: dystopia tragedian ensimmäinen puolisko
Peukku: ^^b
Huom: alkuperäisesti julkaistu yksittäisinä lehtinä Days of hate #1-6
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 15, 34 ja 36


*The United States of America, 2022.


This is a story of a war.


The loss that ripped them apart drove Huian into the arms of the police state and Amanda toward a guerrilla war against the white supremacy.


Now they meet again.*


Sarjakuvan kuvitus on varsin voimakas. Se on täynnä tummia ja paksuja linjoja, värit ovat myös tummia. Paljoa iloa ja valoa ei kuvituksessa ole. Ihmisiä ja maisemia tuntuu painavan raskaus, synkkyys… Osa yöllisistä kaupunkimaisemista on yksinkertaisesti lumoavia. Hankalaa sen sijaan on tulkita ihmisten ilmeitä…


Sotainen maailma. Terrorismi ja mitä kaikkea ihmiset ovat valmiita tekemään. Huian joutuu kuulusteluihin, hänen jokaista askeltaan seurataan. Jopa hänen vanhempiaan tarkkaillaan. Kaikki vain sen takia, että hän on kerran rakastanut naista, jota pidetään terroristina. Amanda taas on koko ajan juoksulla ja liikkeessä. Hän toteuttaa omaa agendaansa saalistajat kannoillaan. Kuinka nämä kaksi naista yhdistyvät? Ovatko heidän kohtalonsa vielä yhtä? Lopulliset vastaukset tässä kiehtovassa tragediassa jäävät seuraavaan osaan.

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Helena Waris: Linnunsitoja

Alkuteos: Linnunsitoja (2017)
Ilmestymisaika: 2017 (ko.painos)
Sivumäärä: 170
Kustantaja: Otava
ISBN: 978-951-1-31767-8
Muoto: e-kirja (EPUB)
Sarjamerkintä: Konetrilogia #1
Peukku:  ^^b
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 13, 16, 18 ja 22
Lukulistalta: 51


*Nerokkaasti punottu mysteeri maailmasta, jota kaikkitietävät Koneet hallitsevat ja jossa vapaus on hauraiden linnunsiipien varassa.


“Näihin lintuihin sidotuissa viesteissä me olemme Koneitten saavuttamattomissa. Se tekee meistäkin vapaita.”


Helikopteri vie Zemin keskelle merta, majakkasaarelle, jonne Valtion, Kuilujen ja Koneiden valvovat silmät eivät yllä. Saari on vastarintaliikkeen tukikohta, eikä kenenkään ole pakko kertoa, miksi on siellä tai mistä on tullut. Majakan huipulla on kyyhkyslakka. Kyyhkyt kuljettavat viestejä meren yli, ne ovat ainoa viestintäkeino, jota Kone ei hallinnoi. Vain lintujen avulla vastarintaliike pysyy elossa.*




Linnunsitojan maailma on kiehtovan karu. Ihmiset ovat rekisterissä, Kone määrää heidän paikkansa elämässä. Kaikkea tarkkaillaan. Meille tuttua teknologiaa on, mutta osa on unohtunut ja jotain uutta on tullut tilalle. Suurin osa ihmisistä elää Kuiluissa, piilossa taivasta ja ulkopuolista maailmaa. Kaikki tuntuu olevan säädeltyä. Kukin koettaa selvitä miten parhaiten näkee…


Waris heittää lukijan keskelle tapahtumia. Zemi on pakenemassa. Vasta vähitellen selviää oikeastaan se, että miksi ja ketä. Samoin käy myös Zemin menneisyyden. Hitaasti lukija oppii tästä nuoresta naisesta enemmän. Samoin kuin koko maailmasta ja sen tilanteesta. Ja kuten Zemikin, myös lukija alkaa nähdä maailmaa erilailla kuin mitä aiemmin.


Kirja on kirjoitettu Warikselle tyypillisellä rennolla otteella. Se on nopeasti luettavaa ja vauhdikasta. Vaikka kirjan aiheet ovat tärkeitä ja syvällisiäkin, niitä käsitellään aavistuksen keveämmällä otteella. Ne otetaan kyllä vakavasti, muttei mitenkään alleviivaavasti. Politiikka ei häiritse lukukokemusta. Tekstistä ja kirjan tapahtumista nauttii. Ja samalla jännittää miten Zemille ja hänen ystävilleen käy.

lauantai 28. syyskuuta 2019

Isaac Asimov: Säätiö ja Imperiumi

Alkuteos: Foundation and Empire (1986)
Kääntäjä: Tuulikki Lahti
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Sivumäärä: 286
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-36300-3
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Säätiö #2
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 11, 16, 18 ja 35
Lukulistalta: 50

*Säätiö-trilogia on Isaac Asimovin (1920-1992), tieteiskirjaillisuuden taiturimaisimpiin kuuluvan tekijän pääteos; oudoille planeetoille sijoitettu mahtava visio ihmiskunnan tulevaiduusesta. Sarjan toisessa osassa psykohistorioitsija Hari Seldonin perustamasta Säätiöstä on kahden vuosisadan kuluessa tullut Linnunradan voimakkain valtio. Miljoonia maailmoja käsittävä Imperiumin galaktinen keisarikunta on luhistumaisillaan, sillä Säätiön ja Imperiumin keskinäiset suhteet ovat sangen sekavat ja sotaisat. Ennen pitkää Säätiötä uhkaa kuolevan Imperiumin viimeinen…*



Alkuperäisen trilogian toinen osa on tyyliltään erilainen kuin ensimmäinen. Nyt ei loikita eteenpäin vuosikymmenten tahdissa vaan tapahtumia seurataan paljon pienemmällä aikavälillä. Tähän aikaan mahtuu kuitenkin tapahtumia melkoisesti, sillä Seldonin laatima ennuste maailmankaikkeuden kohtalosta vaikuttaisi olevan menossa pieleen… Mystinen Muuli sotkee kuvioita ja jopa mahtava Säätiö joutuu pulaan. Pienet yksittäiset ihmiset joutuvat keskelle suuria tapahtumia ja joutuvat toimimaan joskus pakon edessä. Kuinka käy Seldonin suunnitelman? Onko Säätiön loppu jo tullut?

Nopealukuista tekstiä edelleen. Minusta on mukava lueskella Asimovin kerronnallista tyyliä. Joskin henkilöhahmot jäävät todella pintapuolisiksi.Trilogian suurinta antia tuntuukin olevan mielikuvituksekas matka kaukaiseen tulevaisuuteen ja ihmiskunnan uudelleenrakentamiseen.

perjantai 27. syyskuuta 2019

Aleš Kot: Bloodborne. The death of sleep

Alkuteos: Bloodborne. The Death of Sleep (2018)
Kuvittaja: Piotr Kowalski
Teksti: Aleš Kot
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 110
Kustantaja: Titan Comics
ISBN: 978-1-78586-344-8
Muoto: Nid.
Peukku: ^^b
Huom: sarjakuvat julkaistu alun perin Boodborne : the death of sleep -sarjakuvalehden numeroissa 1-4
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 16, 28, 29, 30 ja 36


*Awakening in a city plagued by a twisted endemic - where horrific beast stalk the shadows and the streets run slick with the blood of the damned - a nameless Hunter embarks on a dangerous quest in search of Paleblood - the only escape from endless Night of the Hunt.


Discover the terrifying secrets of Old Yharnam in this brand new comic series based upon Fromsoftware/Hidetaka Miyazaki’s critically acclaimed Bloodborne videogame!*



Sarjakuva vie lukijan pelin maailmaan. Sen kuvitus on upea: raaka ja toisinaan koskettavan kaunis. Pedot on toteutettu hienosti ja niiden vastapainona ovat surullisen kauniit maisemat. Kuvitus kiehtoo mieltä ja vangitsee. Tarina ei ole helppo. Ei se ollut pelissäkään. Unta ja heräämistä. Onko noidankehästä poispääsyä? Uskon pelin ystävien pitävän myös tästä sarjakuvasta. Se on hienoa jatkoa tämän maailman ystäville.

torstai 26. syyskuuta 2019

Graham Moore: Kuolema Sherlock -seurassa

Alkuteos: The Sherlockian (2000)
Kääntäjä: Taina Wallin
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä: 475
Kustantaja: Atena
ISBN: 978-951-796-844-7
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Huom: julkaistu Isossa-Britanniassa nimellä The Holmes Affair
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 12 ja 35
Hyllynlämmittäjä: 40


*Lontoo, 1893, Arthur Conan Doyle on kyllästynyt päähenkilöönsä Sherlock Holmesiin ja kirjoittaa viimeisen salapoliisitarinansa - toistaiseksi. Pian kirjailija saa vihjeen nuoren naisen murhasta. Hän ryhtyy selvittämään tapausta: enää hän ei aio jäädä luomansa salapoliisilegendan varjoon.


New York 2010. Conan Doylen kuolemasta saakka kateissa ollut päiväkirja on viimein löytynyt, ja sherlockistiyhteisö toivoo, että päiväkirja ratkaisisi kirjailijan elämään liittyvät mysteerit. Ennen kuin kukaan ehtii tutustua päiväkirjan sisältöön, sen löytäjä kuolee, ja päiväkirja on jälleen tiessään.


Kuolema Sherlock-seurassa sekoittaa kiehtovasti nykypäivää ja Sherlock Holmesin ajan Lontoota, jännittävää fiktiota ja kirjailijalegenda Arthur Conan Doylen elämää.*



Kirjan juoni liikkuu kahdella tasolla. Toisella seuraillaan Conan Doylea ja Bram Stokeria heidän oman aikansa Lontoossa. Toisella taas eletään nykyaikaa ja katsotaan mihin nykypäivän “Holmesit” voivat pystyä jäljittäessään kadonnutta päiväkirjaa ja selvittäessään murhaa…


Idea on kiinnostava ja se on toteutettu vauhdikkaasti ja kohtalaisen hyvin. Pidin paljon menneisyyden Lontoosta ja sen tapahtumista. Niissä on sitä hämyistä kaasulamppujen jännitystä, jonka kirkkaat keinovalot pyyhkivät pois. Sen sijaan nykyajan kohdalla jouduin pettymään enemmän. Osa näistä tapahtumista ei mitenkään voi olla edes tapahtuvinaan. Eivät poliisit tai muutkaan yksittäiset henkilöt toimi niin. Hahmot ovat ainakin aavistuksen epäuskottavia ja ennalta-arvattavia.

Hahmojen ja juonen pienet kauneusvirheet kestää kuitenkin, sillä kirja on mukavasti kirjoitettu. Tarinaa lukee mielellään jos sitä ei ota liian vakavasti. Kaikkiaan Kuolema Sherlock -seurassa on mukavan viihdyttävä dekkari, jossa on sopivasti jännitystä ja vaihtoehtoista historiaa.

keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Fabien Vehlmann & Kerascoët: Satania

Alkuteos: Satanie (2016)
Kääntäjä: Joe Johnson
Kuvittaja: Kerascoët
Teksti: Fabien Vehlmann
Ilmestymisaika: 2017 (ko.painos)
Sivumäärä: 126
Kustantaja: NBM
ISBN: 9781681121437
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 15, 16, 18, 20 ja 36


*Charlotte - aka Charlie - a pretty redhead, sets up an expedition to find her brother. The young scientist, who disappeared underground several months ago, claimed - to everyone’s astonishment - to be able to prove the existence of Hell by using Darwin’s theory of evolution! The little group, led by Charlie, plunge underground in his pursuit. The deeper they progress into the entrails of our planet, the more they enter another world that hides other forms of life heretofore never experienced. The discovery changes them gradually in a way they cannot perceive…*



Alas ja aina vain alemmas vie Charlien ja tämän pienen joukon tie tässä mielikuvitusta ja sen rajoja hipovassa sarjakuvassa. Onko Helvetti olemassa? Jos on, niin millainen se oikein on ja millaisia olentoja siellä elää? Voiko siellä olla älyllistä elämää? Siinä on muutama kysymys lukijalle pohdittavaksi.


Mielikuvituksekas tarina, josta ei yllätyksiä ja erikoisia käänteitä puutu. Vehlmann on laittanut tarinassa kerrontansa ylikierroksille ja osa siitä menee jo varsin korkealentoiseksi. Jopa pelottavaksi. Eikä Kerascoët ainakaan helpota. Hänen kätensä on herättänyt tarinan ja sen henkilöt eloon. Alinen maailma on kaunis, kiehtova ja pelottava. Matkalaisten muutokset välittyvät kuvituksesta ja värit lumoavat. Sarjakuva on kaunista katseltavaa.


Kiinnostava sarjakuva, joka pistää ajattelemaan.

tiistai 24. syyskuuta 2019

Rob Aspinall: Breaker

Alkuteos: Breaker (2017)
Ilmestymisaika: 2017 (ko.painos)
Sivumäärä: 115
Kustantaja: ?
ISBN: ?
Muoto: e-kirja (Kindle)
Sarjamerkintä: Charlie Cobb #1
Peukku: q^^
Huom: ainakin toistaiseksi saatavana ilmaiseksi Amazonista
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 12, 15, 18, 30 ja 35
Hyllynlämmittäjä: 39


*Villain turns vigilante. Meet the world’s baddest good guy. Charlie Cobb to you and me. ‘Breaker’ to the underworld.


When he comes knocking, even the worst criminals go hiding. But now his idealistic daughter, Cassie, has given him an ultimatum. He quits the mob or she quits her studies. Like her old man, she never bluffs.


Yet Charlie’s also promised to silence young murder witness Danny. Will he really pull the trigger? Dare he go against vicious mafia boss, Ivan Rudenko? Will Charlie and Danny even survive the night?


Breaker is the first in a gritty, funny, action thriller series readers say, “Puts the fast in fast-paced.”*




Melkoisen nopealukuinen kirja, jossa vauhtia piisaa. Charlie ampaisee tapahtumasta ja tilanteesta toiseen sellaisella kiireellä, ettei ehdi aina miettimään loppuun kaikkia mahdollisia seuraamuksia. Vauhti on hyvä juttu. Se toinen taas ei…


Breaker on sarjan avaus ja sen huomaa. Juoni on jokseenkin heppoisen ja perinteisen oloinen. Löytyy ilkeä mafia pomo, tämän aivottomia lihaskimppuapureita, pahaa poliisia, hyvää tarkoittava tytär ja niin edelleen. Lisäksi Charliella itsellään on “koodi”, joka pitää hänet tietyllä tapaa hyvänä vaikka hän tekisi mitä. Ja toki tätä koodia on esiteltävä ihan naurettavissa tilanteissa…


Kevyt, helppo ja sinällään ihan luettava. Ei kuitenkaan ainakaan minussa herättänyt mielenkiintoa jatkon suhteen.

maanantai 23. syyskuuta 2019

Morris & Goscinny: Billy the Kid, pikku nappula

Alkuteos: Billy the Kid (1962)
Kääntäjä: Anssi Rauhala
Kuvittaja: Morris
Teksti: Goscinny
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Sivumäärä: 46
Kustantaja: Egmont
ISBN: 978-952-23-096-3
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Lucky Luke #7
Peukku: ^^b
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 16, 18, 35 ja 47










Lucky Luken parasta antia olivat minusta pienenä ne sarjakuvat, jotka esittelivät todellisia lännensankareita. Tai konnia. Tällä kertaa hyväntahtoisen pilan kohteena on Billy the Kid. Joka osoittautuu melkoiseksi pikku nappulaksi… Totuuden määrästä en tiedä, mutta lukiessa kyllä hihityttää.

sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Stuart MacBride: Blind Eye

Alkuteos: Blind Eye (2009)
Ilmestymisaika: 2017 (ko.painos)
Sivumäärä: 540
Kustantaja: HarperCollinsPublishers
ISBN: 9780007322640
Muoto: e-kirja (Kindle)
Sarjamerkintä: Logan McRae #5
Peukku: ^^b
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 15, 18, 29 ja 35
Hyllynlämmittäjä: 38
Lukulistalta: 49


*”You can’t be an eyewitness if I cut out your eyes…”


Someone’s preying on Aberdeen’s growing Polish population. The pattern is always the same: men abandoned on building sites, barely alive, their eyes gouged out and the sockets burned.


With the victims too scared to talk, and the only witness a paedophile who’s on the run, Grampian Police is getting nowhere fast. The attacks are brutal, they keep on happening, and soon DS Logan McRae will have to decide how far he’s prepared to bend the rules to get a result.


The Granite City is on the brink of gang warfare; the investigating team are dogged by allegations of corruption; and Logan’s about to come to the attention of Aberdeen’s most notorious crime lord…*



Oh Logan, millaiseen pulaan itsesi onnistutkaan tässä kirjassa saattamaan! Loganilla on monia ongelmia. Arvoasteikossa ylemmät juoksuttavat ja pistävät ikäviin hommiin. Työpaikalla on kilpailua ylennyksestä. Naisrintamalla sattuu ja tapahtuu. Ja sitten tietysti vielä ovelat rikolliset, jotka huijaavat minkä kerkeävät. Kaikki eivät ole aivan niin rehellisiä kuin mitä antavat ymmärtää. Mutta kehen luottaa ja minkä verran?


Aivan loistavasti punottu juoni, joka pitää näpeissään alusta loppuun. Sopivasti kyykytystä ja juoksutusta. Ihanasti epäilyjä ja vääriä johtopäätöksiä. Kutkuttavia valintoja, jotka eivät aina mene toivotusti. Sekä sopivasti korruptiota… Tällä kertaa Logan pääsee myös reissaamaan. Jutun selvittely vie hänet nimittäin Puolaan. Missä asiat hoidetaankin sitten melkoisen räjähtävästi. Traumoilta ei voi välttyä.


Toimintaa, vauhtia ja todella vaarallisia tilanteita. Sarjan viides osa ei sovellu herkimmille lukijoille. Muille suosittelen edelleen lämpimästi tätä jännärisarjaa, joka ihastuttaa skotlantilaisella raikkaudellaan ja värikkäillä henkilöhahmoillaan.

lauantai 21. syyskuuta 2019

Jane Austen: Kasvattitytön tarina

Alkuteos: Mansfield Park (1814)
Kääntäjä: A. R. Koskimies
Ilmestymisaika: 2014 (ko.painos)
Sivumäärä: 480
Kustantaja: Karisto
ISBN: 978-951-23-4119-1
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 6, 11, 12 ja 18
Lukulistalta: 48

*Monilapsisen perheen tytär Fanny pääsee varakkaan tätinä perheeseen kasvatiksi, ja eloisan sekkuparven keskellä tytölle aukeaa uusi maailma. Jane Austen kuvaa Kasvattitytön tarinassa tyylilleen uskollisesti perheen elämää, nuoren tytön kasvua ja englantilaista maalaisseurapiiriä lempeän ironisella tavalla.

Jane Austen on Englannin rakastetuimpia klassikkokirjailijoita: naisellinen, viisas ja säkenöivä aivan kuin kirjojensa sankarittaret.*



Siitä on vuosia kun luin Austenia viimeeksi. Muistan pitäneeni kovin Ylpeydestä ja ennakkoluulosta ja Järjestä ja tunteista. Sen sijaan Emma ärsytti minua sen verran, että vieraannuin kirjailijasta. Nyt oli ehkä jo aika antaa uusi mahdollisuus kirjailijalle ja hänen klassikolleen.

Kasvattitytön tarina ei napannut minuun. Se on minun makuuni liian jaaritteleva ja pitkäpiimäinen. Se tuntuu keskittyvän epäolennaiseen eivätkä henkilöhahmotkaan olleet minun mieleeni. Se antaa kuitenkin hyvän kuvan oman aikansa elämästä ja kuvaa elävästi heidän arkeaan. Se on herkkä ja hitaasti kehittyvä rakkauskertomus, jonka lopputuloksen lukija tietää jo heti ensimetreiltä mutta joutuu silti pohtimaan miten siihen päädytään.

Hidas, rauhallinen ja jotenkin seesteinen lukukokemus. Klassikkojen ja rauhan ystäville.

perjantai 20. syyskuuta 2019

Albert Uderzo: Mutta missä on Asterix?

Alkuteos: Mais ou est donc Atérix?!? (1999)
Kääntäjä: Vesa Nykänen
Ilmestymisaika: 1999 (ko.painos)
Sivumäärä: 28
Kustantaja: Egmont Kustannus
ISBN: 951-876-697-5
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Asterix
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 18 ja 47










Haastetta lapsille ja aikuisille! Kirja pitää sisällään useita erittäin täyteen ahdettuja kuvia, joista pitäisi Asterix löytää. Osa kuvista on kohtalaisen helppoja, mutta osaan saa tuhrattua tovin jos toisenkin. Hauskaa ajanvietettä vaikkapa automatkalle. Ja oikein mukava keino päättää tämä oma Asterix-maratoonini.

torstai 19. syyskuuta 2019

Heikki Turunen: Simpauttaja

Alkuteos: Simpauttaja (1973)
Lukija: Esa Saario
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Kesto: 11h 5min (9 Cd-äänilevyä)
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-35949-5
Muoto: äänikirja, CD-äänilevy
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 15, 18 ja 29
Lukulistalta: 47


*Pielisen rannan kylään saapuu keväällä kummallinen mies. Mukanaan hän tuo kaupunkilaisen levottomuuden ja oudot tapahtumat. Luonnollinen elämänrytmi häiriintyy. Simpauttaja tuhoaa ja rakentaa ihmissuhteita, ja kun hän syksyllä lähtee, ei mikää ole ennallaan. Nuoren pohjoiskarjalaisen lehtimiehen Heikki Turusen romaani arvioitiin vuoden 1973 parhaaksi esikoisteokseksi. Siitä on tullut yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaisia romaaneja.*


Simpauttaja lukeutuu kirjana siihen joukkoon, josta ymmärrän sen arvon mutta en itse pitänyt ollenkaan. Se kuvaa pienen maalaisyhteisön elämää, jota vieras ja salaperäinen Simpauttaja tulee sotkemaan. Kyläläisten joukosta löytyy jos jonkinlaista tyyppiä: rikasta juoppoa, kaunista neitoa, hullua ja niin edelleen. Tietysti juorut kulkevat ja moninaisia sattumuksia piisaa. Ei tässä vielä mitään, mutta sitten se kieli. Monesti miesten puheet ovat varsin roiseja ja liittyvät seksiin tai juomiseen. Sellaiset sanat kuin “jörniä” eivät jää varjoon vaan niitä käytetään aktiivisesti. Simpauttaja ei siis ehkä sovellu kaikkein kaunosieluisimmille lukijoille.


Vauhdikas ja eläväinen kirja, jossa tapahtuu paljon vailla oikeastaan mitään kunnollista juonta.