torstai 28. helmikuuta 2019

Yoko Tanaka: Mestarietsivä Peppunen

Alkuteos: おしりたんてい むらさきふじんの あんごうじけん [Oshiri tantei: Murasaki fujin no angō jiken] (2015)
Kääntäjä: Mayu Saaritsa
Kuvittaja: Masahide Fukasawa
Teksti: Yoko Tanaka
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 88
Kustantaja: Nemo
ISBN: 978-951-1-32873-5
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Mestarietsivä Peppunen #1
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2019: 35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä (22/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 16, 32 ja 35

*Mikä on salapoliisin salainen ase? Mestarietsivä Peppunen auttaa rouva Purppuraa aarteenmetsästyksessä. “Purppura” paljastuu kuitenkin huijariksi. Mestarietsivä ahdistaa roiston nurkkaan ja tainnuttaa hänet tavaramerkillään, jättiläismäisellä pierulla.*


Jos kaipaa pientä pähkinää purtavaksi ja haluaa testata omia hoksottiamia ja havaintokykyä, niin tässä on kerrassaan mainio kirja! Herra Peppunen on valloittava dekkaristi, persoonallinen ja hauska. Kuvitus on viehättävä ja huumori sopii myös aikuiseen makuun. Kirja on todella nopealukuinen vaikka tekisikin kaikki pulmat kaikessa rauhassa. Suosittelen aivan kaikille! Myös heille, jotka tavallisesti välttelevät pieruhuumoria.

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Christian Jacq: Ikuisuuksien temppeli

Alkuteos: Ramses, Le Temple des millons d’anées (1996)
Kääntäjä: Anna-Maija Viitanen
Ilmestymisaika: 2000 (ko.painos)
Sivumäärä: 463
Kustantaja: Gummerus
ISBN: 951-20-5657-7
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Ramses #2
Peukku: q^^
Huom: säkeet Homeroksen Iliaasta suomentanut Otto Manninen
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 16, 18 ja 35
Hyllynlämmittäjä: 8

*Valon pojan kruunaamisen hetki on koittanut. Hänellä on kaikkea mitä tuleva faarao voi elämältään toivoa: Nefertarin, hänen kuninkaallisen puolisonsa ja unelmiensa naisen rakkaus, äidin tuki ja vankka nuoruuden ajan ystävien verkosto. Mutta nuoren faaraon kruunulla on monta havittelijaa…

Onnistuuko Ramses väistämään veljensä Khenarin ansat? Löytääkö hän oikeat aseet salaperäisen noidan mustaa magiaa vastaan? Pystyykö hän vastustamaan heettien vehkeilyä?

Kuninkaallinen pari tietää vain yhden keinon näkyvien ja näkymättömien vastustajien voittamiseksi: on rakennettava Ikuisuuksien temppeli.*


Sarjan toinen osa seuraa Ramseksen hallituskauden muutamaa ensimmäistä vuotta. Ajallisesti se on siis paljon tiiviimpi kokonaisuus kuin ensimmäinen kirja. Tästä huolimatta tapahtumia on paikoitellen hankalampi seurata. Ensinnäkin kirjassa tapahtuu paljon. Monet tapahtumista menevät päällekkäin, eikä koko kirjassa varsinaisesti mainita aikaa kunnolla. Ajan määrittäminen tapahtuu maininnoilla kuten “toisen hallitusvuoden alussa” tai “Niilin tulviessa”.

Kirjan tärkeimpiä tapahtumia ovat uuden pääkaupungin Pi-Ramseksen rakentaminen, Ramseksen ystävyyssuhteissa tapahtuvat asiat sekä tietenkin hänen vihollistensa ja kilpailijoidensa juonet. Ramseksella on monta vastustajaa, joista kaikista hän ei vielä ole edes itse selvillä ja osa häntä tukevista ihmisistä tuntuu tekevän vääriä päätelmiä. Ikuisuuksien temppeli tuntuukin olevan eräänlainen välinäytös Ramseksen tarinassa, vaikkei hänen tekojaan tässäkään kirjassa parane vähätellä.

tiistai 26. helmikuuta 2019

Goscinny & Uderzo: Asterix gladiaattorina

Alkuteos: Astérix Gladiateur (1964)
Kääntäjä: Jorma Kapari
Kuvittaja: Albert Uderzo
Teksti: René Goscinny
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 48
Kustantaja: Egmont kustannus
ISBN: 978-952-334-072-5
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä:  Asterixin seikkailut #2
Peukku: ^^b
Huom: 4. julkaistu Asterix-sarjakuva
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 16, 18 ja 47









On kohteliasta viedä tuliaisia kun menee kyläilemään. Mitä tapahtuukaan kun Ceasarille viedään lahjaksi gallialaisten ystäviemme bardi Trubadurix? Pelastusretkihän siitä seuraa ja roimasti huumoria sekä kilpailua siitä, kuka kerää eniten kypäriä. Pääsemme myös tutustumaan roomalaiseen kylpylään.

maanantai 25. helmikuuta 2019

Shuichi Yoshida: Villain

Alkuteos: 悪人 [Akunin] (2007)
Kääntäjä: Philip Gabriel
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Sivumäärä: 295
Kustantaja: Vintage Books
ISBN: 978-0-307-45494-2
Muoto: Nid.
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2019: 10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja (21/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 10, 17, 31 ja 35
Hyllynlämmittäjä: 7

*A chilling and seductive story of loneliness, desperation and murder, Villain is the English-language debut of one of Japan’s most popular writers.

A woman is killed at a ghostly mountain pass in southern Japan and the local police quickly pinpoint a suspect. But as the puzzle pieces ot the crime slowly click into place, new questions arise. Is a villain simply the person who commits a crime or are those who feel no remorse for malicious behavior just as guilty? Moving from office parks and claustrophobic love hotels to desolate seaside towns and lighthouses, Shuichi Yoshida’s dark thriller reveals the inner lives of men and women who have something to hide.*


Yoshida oli minulle uusi tuttavuus kirjailijana. Pakko sanoa, että tykkäsin. Teksti on tunnelmallista, kiintoisaa ja lukija pääsee hyvin kirjan henkilöiden sisälle. Käännöstä oli mukava lukea ja siitä välittyi minusta kauniisti japanilainen henki. Pointsit siitä.

Villain on oikeastaan tarina ihmisistä murhatun tytön ympärillä. Vähitellen ja hitaasti heistä jokaisesta välittyy kuva, joka muuttuu ja elää sen mukaan, mitä kauemmin aikaa kuluu ja kuka asiaa tarkastelee. Miten tapahtumat vaikuttavat tytön isään? Ystäviin? Murhasta epäiltyihin? Entä heidän läheisiinsä ja ystäviinsä? Entä kuinka arkinen elämä kaikesta salailusta huolimatta soljuu eteenpäin?

Itse luin tämän kirjan osittain hitaasti nautiskellen vaikka todellisuudessa sen voi myös ahmaista. Kuten kävi muutamien viimeisten sivujen kohdalla. Alkuun kaikki lähtee liikkeelle hitaasti ja hivenen hapuillen. Vähitellen tapahtumien vauhti kuitenkin kiihtyy ja jännitys alkaa tiivistymään. Lukija on koukussa.

Entä kuka onkaan se tarinan todellinen “villain”? Sen saa lopulta jokainen itse päättää.

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Hergé: Mustan saaren salaisuus

Alkuteos: L’île noire (1938)
Kääntäjä: Heikki ja Soile Kaukoranta
Kuvittaja: Hergé
Teksti: Hergé
Ilmestymisaika: 2007 (ko.painos)
Sivumäärä: 62
Kustantaja: Otava
ISBN: 978-951-1-21493-9
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Tintin seikkailut #7
Peukku:  ^^b
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 12, 16, 18 ja 47









Tässä Tinttin seikkailussa sankarit pääsevät seikkailemaan Ison-Britannian maaperälle, jonne rekisteröimätön lentokone putoaa. Mitä salailtavaa piloteilla oikein on? Ja miksi Tintti koetetaan jälleen kerran raivata keinoja kaihtamatta tieltä? Mukana myös hulvattomat salaisen palvelun etsivät Dupond ja Dupont.

lauantai 23. helmikuuta 2019

Pertti Jarla: Fingerpori


Kuvittaja: Pertti Jarla
Teksti: Pertti Jarla
Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)
Sivumäärä: 55
Kustantaja: Arktinen Banaani
ISBN: 978-952-5602-84-5
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Fingerpori #1
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 16, 18, 35 ja 47








Ensimmäinen ja oletettavasti myös viimeinen Fingerpori-sarjakuva jonka luen. Tähän on kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että tämän sarjakuvan piirtojälki ei ole omaan silmääni. Se on jotenkin liian karu. Hahmot ovat minun mielestäni typerän näköisiä eikä maisemissakaan ole kehumista. Toinen syy on sarjakuvien huumori. Se ei oikein iskenyt. Huumori on hiukan liian alatyylistä, joten kyseessä on ehdottomasti aikuisten sarjakuva. Vaikka ehkä osa vitseistä menee ohitse, sillä se pohjautuu monesti sanojen väärin tulkintaan… Mukana on myös vitsejä Musta Naamiosta, natseista ja paavista, joten avointa mieltä tuntuisi tämä sarjakuva vaativan.

perjantai 22. helmikuuta 2019

Terhi Tarkiainen: Pure mua

Alkuteos: Pure mua (2018)
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 403
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-952-04-0123-8
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2019: 19. Et pidä kirjan nimestä (20/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 4, 16 ja 18

*Haluaisitko sinä ihan oikean, komean vampyyrin, jolle saat tehdä mitä tahansa?

Kun Anna täyttää 30, hän saa vanhemmiltaan lahjaksi Vladin, upean vampyyrimiehen häkissä. “Jos vaikka opettelisit tällä, miten niiden miesten kanssa ollaan.” Mukana on käyttöopaskin. Mutta Anna tahtoo vain palautusosoitteen. Gradu vuoden 1918 punakapinasta saa jäädä, kun vampyyrit imaisevat Annan seikkailuun täynnä kahlittuja petoja, seksuaalisia paineita ja laastareita kaulalla.

Mitä toiselle ihmiselle saa tehdä? Entä missä ovat rajat, jos toinen ei ole ihminen? Esikoiskirjailijan villi huumori keikauttaa verenimijäperinnettä ja saa punnitsemaan yllättäviä kysymyksiä.*


Tartuin tähän kirjaan pieni epäilys mielessäni. Toimisiko vampyyrikirjallisuus vanhemmilla ja kypsemmillä sankarittarilla? No, varsin pian käy selville, ettei se “kypsempi” ainakaan Annan kohdalla pidä paikkaansa...

Pure mua on sinällään luettavasti kirjoitettu, mikäli siis puhekielisyys ei haittaa. Siinä on mukiin menevät hahmot, joskaan kukaan ei oikein ala kummemmin kiinnostamaan. Anna on samaistuttava “reppana”, jolla on vain vähän kavereita ja suvun paineet niskassaan. Vampyyrit taas yliluonnollisen kauniita, täydellisiä ja ah, niin seksuaalisesti aktiivisia… Annan kavereista ja stalkkaavasta exästä tai omista ongelmistaan kärsivistä vanhemmista ei ehkä kannata alkaa sen enempää puhumaan.

Ideana vampyyrejä lemmikeiksi välittävä kennel on hupaisa ja erilainen. Sitten kirja karkaakin jo aivan uusiin ja odottamattomiin sfääreihin. Kirja heittää juonen suhteen lukijan silmille todellisen yllätyksen, josta osan on voinut keksiä mutta josta osaa tuskin kovinkaan moni pystyisi arvaamaan mitenkään. Sääli vain, että tämä loppu menee jo niin korkealentoiseksi että koko kirjan uskottavuus kärsii. Minulle ainakin se oli liikaa. Aivan viime metreillä olin jättää kirjan kesken, etenkin kun Anna vielä pääsee käyttelemään vaarnaa hieman erikoisemmalla tavalla…

Jos pidät perinteisestä vampyyrikirjallisuudesta, kannattaa tähän kirjaan tarttua varoen. Jos taas olet ennakkoluulottomampi, anna sille mahdollisuus.

torstai 21. helmikuuta 2019

Philip Kerr: Saksalainen sielunmessu

Alkuteos: A German Requiem (1991)
Kääntäjä: Jukka Jääskeläinen
Ilmestymisaika: 2014 (ko.painos)
Sivumäärä: 343
Kustantaja: Atena
ISBN: 978-952-300-064-3
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Berlin Noir #3
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2019: 23. Kirjan nimessä on jokin maa (19/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 18, 23 ja 35
Lukulistalta: 6

*Hyytävänä talvena 1947 miehittäjien ote kiristyy Berliinin rauniokaupungissa. Asukkaat vapisevat vilusta, nälästä ja pelosta, ja yksityisetsivä Bernie Guntherin avioliittokin on pakkasen puolella. Niinpä Gunther ei epäröi lähteä Wieniin, kun hänen entistä työtoveriaan, Emil Beckeriä syytetään murhasta.

Beckerin syntilista ei ole kevyt: vähintään mustan pörssin kauppias ja todennäköisesti sotarikollinenkin. Mutta murha, josta häntä syytetään, ei ole niin yksinkertainen juttu kuin miltä näyttää. Agenttien, kaksoisagenttien, maanpakoon pyrkivien natsien ja heidän metsästäjiensä nostattama sumuverho on sakeampi kuin tupakansavu Wienin oluttuvissa, ja Bernie Gunther on pian eksyksissä.

Skotlantilaisen Philip Kerrin (s.1956) palkittuja historiallisia dekkareita natsi-Saksasta on käännetty parillekymmenelle kielelle. Saksalainen sielunmessu on kolmas Bernie Gunther -romaani.*


Tässä sarjan osassa on selvästi aikuisempi tyyli. Kiroilua, seksiä, väkivaltaisuuksia… niitä kaikkea on enemmän ja monet ovat selvästi “pahempaa” aineistoa kuin aikaisemmin. Vaikka teksti on “koventunut”, on kirja silti vielä klassista ja tyylikästä. Millään ei mässäillä mielettömästi vaan kirja henkii omaa tyyliään ja kaunista synkkyyttä.

Bernie on kerrassaan mainio hahmo epäonnistumisineen ja onnistumisineen. Pidän hänestä ja hänen moraalistaan. Tai joissain tapauksissa sen puutteesta. Hän on mies, joka on valmis taistelemaan uskomustensa puolesta, selvittämään totuutta ja myös ottamaan iskuja vastaan. Lukijan onneksi hän on ainakin kohtalaisen pätevä etsivä, mutta tekee myös virheitä. Kaikki ei siis ole pelkkää suoraliitoa vaan yllätyksiä on tarjolla.

Suosittelen koko Berlin Noir -trilogiaa klassisen salapoliisityön ystäville, joita ei haittaa tai hätkäytä natsi-Saksan elämän meno ja kova sekä synkkä meininki.

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Hergé: Särkynyt korva

Alkuteos: L’Orelle cassée (1937)
Kääntäjä: Heikki ja Soile Kaukoranta
Kuvittaja: Hergé
Teksti: Hergé
Ilmestymisaika: 2006 (ko.painos)
Sivumäärä: 62
Kustantaja: Otava
ISBN: 978-951-1-21416-8
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Tintin seikkailut #6
Peukku: ^^b
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 16, 18, 39 ja 47







Tällä kertaa Tintti ja Milou pääsevät seikkailemaan Etelä-Amerikkaan jäljittäessään puista veistosta, jolla on särkynyt korva. Ilkeät miehet koettavat hankkiutua sankaristamme eroon, mutta Tintin tuuri ei petä edes vallankumouksen ja sotilashallinnon keskellä. En itse muistanut, että tässä kyseisessä Tintissä sankarimme nautiskelee enemmän miestä vahvempaa…


Hyvä seikkailu, jossa hauska käännös ja kevyt poliittinen kannanotto.

tiistai 19. helmikuuta 2019

Goscinny & Uderzo: Asterix ja gootit

Alkuteos: Astérix et les Goths (1963)
Kääntäjä: Jorma Kapari
Kuvittaja: Albert Uderzo
Teksti: René Goscinny
Ilmestymisaika: 2001 (ko.painos)
Sivumäärä: 46
Kustantaja: Egmont kustannus
ISBN: 951-876-905-2
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Asterixin seikkailut #6
Peukku: ^^b
Huom: oikeasti 3. julkaistu Asterix-seikkailu
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 16, 18 ja 47










Tietäjien kokouksesta ryöstetään gallialaiskylämme tietäjä Akvavitix. Ja tämähän tietää Asterixille ja Obelixille pelastusmatkaa, jonka aikana kaksikon pitää turvautua myös valepukuihin. Tässäkin seikkailussa kaverukset päätyvät tyrmään ja nauttivat omalaatuisesta huumorista tällä kertaa goottien kustannuksella.

maanantai 18. helmikuuta 2019

Philip Kerr: Kalpea rikollinen

Alkuteos: The Pale Criminal (1990)
Kääntäjä: Jukka Jääskeläinen
Ilmestymisaika: 2013 (ko.painos)
Sivumäärä: 318
Kustantaja: Atena
ISBN: 978-951-796-928-4
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Berlin Noir #2
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2019: 44. Kirja kertoo Berliinistä (18/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 2, 18, 35 ja 44
Lukulistalta: 5

*Syyskuussa 1938 Berliini hikoilee. Pitkään jatkunut helle hautoo kaupunkia, mutta myös politiikassa kiehuu. Mitä Hitler suunnittelee Euroopan varalle?

Yksityisetsivä Bernie Gunther saa toimeksiannon kustantajalta, jonka poikaa kiristetään. Yksinkertainen keikka, helppoa rahaa. Sitten siirtolapuutarhan perunasäkistä löytyy brutaalisti viillelty tyttö. Syyttävä sormi kääntyy kohti juutalaisia - ilkeät kielet väittävät, että murha on osa uskonnollisia uhrimenoja. Gunter päätyy johtamaan tutkimusta, johon liittyvät niin sadistinen sarjamurhaaja, natsijohtajien spiritistiset istunnot kuin lähestyvä sotakin.

Kalpea rikollinen on historiallisten rikosromaanien Berlin Noir -sarjan toinen itsenäinen osa. Se on kova kuin nyrkkirauta ja piikikäs kuin Bernie Guntherin sänki, mutta myös tarkka ajankuva elämästä natsi-Saksassa.*


Muutaman vuoden tauon jälkeen sain hyvän syyn palata tämän sarjan pariin. Oli jo korkea aika, vaikka trilogian kaikki osat ovatkin itsenäisiä.

Kerr kuvailee hyvin Berliiniä ja ihmisten elämää siellä. Natsit ja heidän tekonsa vaikuttavat kaikkiin. Heistä puhutaan ja heitä myös vastustetaan ja pelätään. Kirjan suurta antia onkin hyvä aikalaiskuvaus elämästä kaupungissa.

Guntherin ja tämän toverien etu on siinä, että he toimivat ilman huipputekniikkaa. Vanhan ajan poliisin työtä on mukava seurata, vaikka se tarkoittaakin usein varsin kovia otteita ja enemmän kuin vähäisin perustein langetettuja tuomioita… Voimakkaat kytkökset elettävään aikaan ja mielipiteisiin näkyvät kirjassa ja hahmoissa. Koko Berlin Noir -trilogia tuntuisikin olevan vähän erilaisen jännityksen ystäville. Kirjassa on raakuutta, humpuukia, huijauksia sekä myös jonkin verran seksiä.