Eowyn Ivey: Lumilapsi

Alkuteos: The Snow Child (2011)

Lukija: Timo Mäkynen

Kääntäjä: Marja Helanen

Ilmestymisaika: 2013 (ko.painos)

Kustantaja: Bazar

Sivumäärä: 257

ISBN: 9789522791085

Muoto:e-kirja

Sarjamerkintä: Alaska #1

Peukku: q^^

*1920-luvun Alaskaan sijoittuva lukuromaani Lumilapsi on lumoava kuin talven ensilumi.

Alaska on julma paikka asua ja elää. Sen tietävät Jack ja Mabel, lapsettomuuttaan sureva uudisasukaspariskunta. He ovat ajautumassa erilleen - Jack raataa maatilalla perheen elatuksen vuoksi ja Mabel taistelee yksinäisyyttä ja epätoivoa vastaan. Ensilumen sataessa pitkän ja kylmän syksyn jälkeen hetkellinen ilo ja toivo saa heidät rakentamaan lumesta lapsen. Aamulla lumilapsi on poissa, mutta puiden lomassa näkyy pieniä jalanjälkiä ja vilahdus nutusta.

Pariskunnan pihapiirissä alkaa liikkua metsän lapselta vaikuttava pieni tyttö. Hän kutsuu itseään Fainaksi. Faina elää yksin keskellä Alaskan villiä luontoa ja metsästää rinnallaan punainen kettu. Kun Jack ja Mabel oppivat ymmärtämään Fainaa, joka putkahtaa pariskunnan elämään kuin suoraan sadusta, he alkavat rakastaa tätä kuin omaa lastaan. Mutta kesyttömässä Alaskassa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Totuus Fainasta muuttaa lopulta heidät kaikki.

Eowyn Ivey on syntynyt Alaskassa. Hänen äitinsä antoi hänelle nimen Taru sormusten herrasta -henkilöhahmon mukaan. Ivey opiskeli viestintää ja luovaa kirjoittamista Western Washington Universityssa ja Alaskan yliopistossa. Hän asuu miehensä ja kahden lapsensa kanssa keskellä Alaskan villiä luontoa.

Iveyn esikoisromaani Lumilapsi oli valtaisa menestys ja mm. Pulitzer-palkinnon finalisti vuonna 2013. Myös Maailman kirkkaalle laidalle on ollut arvostelu- ja myyntimenestys maailmalla päästen muun muassa Amazonin vuoden 2016 parhaiden kirjojen listalle.*

Tämä on ollut lukulistallani jo vuosia. Sitä on kehuttu ja ylistetty. En ymmärrä miksi.

Minusta kirja on tylsä. Se etenee hitaasti ja tahmeasti. Uudisasukkaiden elämää ja sen kovuutta kuvataan hyvin ja minusta rehellisesti. Mutta muuten tarina ei sytytä. Henkilöhahmot ovat tylsiä, juoni joiltain kohdin ennalta-arvattava ja Faina suorastaan ärsyttävä.

Mäkynen koettaa lukijana parhaansa.