Alkuteos: Musta kuin eebenpuu (2014)
Lukija: Anna Saksman
Ilmestymisaika: 2014 (ko.painos)
Kustantaja: Tammi
Kesto: 3h 55min
ISBN: 9789513181635
Muoto: e-äänikirja
Sarjamerkintä: Lumikki-trilogia #3
Peukku: q^^
*Olipa kerran tyttö, jolla oli varjo.
Aika käy vähiin, ensi-ilta on oven takana ja Lumikin täytyy löytää keinot voittaa ahdistelijansa, jonka sielu tuntuu olevan musta kuin eebenpuu.
Ilmaisutaidon lukiossa ollaan tekemässä jouluksi uutta tulkintaa Lumikki-sadusta ja näytelmän pääosaan on tietenkin haluttu Lumikki Andersson. Kaikki näyttäisikin sujuvan harvinaisen hyvin. Lumikki on yllätykseksi itselleenkin alkanut seurustella mukavan pojan kanssa, joka esittää näytelmässä metsästäjää. Olisiko elämä viimein löytämässä rauhallisen uomansa? Ensi-illan lähestyessä Lumikki alkaa kuitenkin saada viestejä salaiselta ihailijalta, jonka ihastus paljastuu pian kaikennieleväksi pakkomielteeksi. Viestien lähettäjällä tuntuu olevan enemmän tietoa Lumikin menneisyydestä kuin Lumikilla itsellään. Ihailija uhkaa muuttaa ensi-illan verilöylyksi, ellei Lumikki suostu hänen vaatimuksiinsa. Selvittäessään salaisen ihailijan henkilöllisyyttä Lumikin on pakko kohdata myös oman henkilöhistoriansa mustimmat salaisuudet. Lisäksi Lumikin elämän suuri rakkaus, Liekki, ottaa jälleen yhteyttä yli vuoden hiljaisuuden jälkeen ja haluaa jatkaa siitä, mihin he kaksi jäivät. Lumikin on tehtävä valinta kahden rakkaan väliltä. Mutta onko se mahdollista?
Salla Simukka on tamperelainen nuortenkirjailija, jonka Lumikki-trilogia on ollut huikea maailmanmenestys.*
Lumikin elämään mahtuu draamaa. Hän on viimeinkin uskaltanut alkaa elää ja löytänyt poikaystävän. Mutta sitten alkaa tapahtumaan. Hän saa vainoajan, joka tuntuu tietävän hänestä enemmän kuin kukaan muu. Samaan aikaan hänen mennyt suuri rakkautensa Liekki palaa takaisin ja haluaisi palata yhteen. Äkkiä Lumikki onkin valinnan edessä. Pysyäkkö nykyisessä vai palata vanhaan? Entä miten vainoaja varjo vaikuttaa tilanteeseen? Mitä ja miksi Lumikki muistaa kahdesta leikkivästä tytöstä? Mikä on perheen sisäinen suuri salaisuus?
Vainoajan ahdistaman Lumikin tuntemukset ovat välillä todella iholle meneviä. Sen sijaan en pidä yhtään siitä, miten hän huijaa poikaystäväänsä Liekkiä koskevissa asioissa. Toki myös Liekki toimii väärin olettaessan, että menneeseen voisi noin vain palata. Ei maailma ole niin mustavalkoinen. Kammottavin on kuitenkin Lumikin vainoaja. Sillä ihmisellä viiraa ja kunnolla. Pakkomielteet ovat todella kummallinen juttu...
Henkilökohtainen draama on tässä trilogian päätösosassa se isoin juttu. Nyt paljastuvat Lumikin sisäiset ja salaiset muistot ja perheen hiljaa haudatut salaisuudet. Osa niistä on todella kammottavia ja tuntuu uskomattomalta, että jotkut ovat voineet päättää toimia niin.
Kokonaisuudessaan Lumikki-trilogia on vetävästi kirjoitettua nuorten jännitystä, jossa on sopiva ripaus uskottavuutta ja uskomatonta. Se myös leikittelee aikuiseksi kasvavan nuoren haluilla ja toiveilla, joten samaistumispintaa varmasti on. Trilogia on kestänyt hyvin aikaa, joten uskon, että se varmasti jaksaa viehättää vielä monia lukijoita.
Saksman lukee hyvin ja selvästi. Hän on oikein vakuuttava ääni Lumikki Anderssonille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti