Alkuteos: Valapatto (2019)
Lukija: Aku Laitinen
Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)
Kustantaja: Tammi
Kesto: 10h 24min
ISBN: 9789520409265
Muoto: e-äänikirja
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2025: 24. Kirjassa tehdään laittomuuksia (23/50)
Sopisi lukuhaasteeseen 2025 ainakin: 4, 9, 17, 30, 42 ja 44
*Piinaava tarina kunnollisesta ihmisestä, joka joutuu keskelle hengenvaarallista kostoretkeä.
Syrjäisen erämaa-alueen hoitaja Aino löytää henkitoreissaan olevan miehen. Tomas on kaapattu suoraan lentokentältä, huumattu ja hylätty vaatteitta kuolemaan.
Tomaksen toivuttua he alkavat selvittää, ketkä ovat teon takana. Pian Tomas tajuaa olevansa keskellä hengenvaarallista rikosvyyhtiä – ja verenjanoisen moottoripyöräjengin takaa-ajama.
Valapatto kertoo kahdesta tavallisesta, kunnollisesta ihmisestä, jotka sotkeutuvat tahtomattaan ammattirikollisten kostoretkeen. Se on tarina ystävyydestä, hylkäämisestä ja petoksesta. Onko toivoa selvitä hengissä sotkusta, jonka joku toinen on pannut alulle? Onko aika rikkoa kauan sitten tehdyt valat?
Leena Lehtolainen on Suomen suosituimpia kirjailijoita. Hänet tunnetaan erityisesti rikosromaaneistaan, joiden päähenkilöinä ovat Maria Kallio ja Hilja Ilveskero.*
Kirjassa tapahtumia seurataan muutaman henkilön kautta. Tietysti Tomasin ja Ainon, mutta myös parin muun. Näin kertomus avautuu vähitellen laajemmalle ja laajemmalle ja jotkut asiat saavat syvempiä merkityksiä. Pääosassa ovat kuitenkin Tomas ja Aino, kaksi ihmistä, jotka ovat kumpikin omalla tavallaan rikki ja vähän hoidon tarpeessa. Toisistaan he löytävät jotain, jota auttaa ja jolle tahtoa hyvää. Täysin ongelmitta ja helposti mikään ei tietenkään mene ja kumpikin joutuu vaikeiden valintojen eteen myös menneisyyden hyökyessä päälle.
Henkilöhahmot on kuvattu ihan raikkaasti ja mukavasti. Heidän tarinansa ja salaisuutensa paljastuvat vähitellen tarinan edetessä. Jotkut vähän hitaasti, mikä laittaa välillä kummastelemaan joitain heidän valintojaan. Lopulta ne kuitenkin enimmäkseen ymmärtää. Tunnustan, että useammassa kohdassa kyllä mietin, että voivatko nämä tyypit olla "todellisia". Heissä on jotain piirteitä, jotka tekevät heistä epäuskottavia. Tai sitten heidän henkilöhahmoissaan on vain jotain sellaista, mikä jäi itseä kaihertamaan...
Tarina ja juoni ovat ihan viihdyttäviä. Kerronta vähän pomppivaa. Jotkut ihmissuhdekuviot vähän jänniä ja teennäisen oloisia. Muutama jopa "pakotetun" oloisia.
Laitinen lukee todella hyvin. Hän kantaa minun kohdallani tämän kirjan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti