Antoine de Saint-Exupéry: The Little Prince

Alkuteos: Le Petit Prince (1943)
Englannistaja: Irene Testot-Ferry
Ilmestymisaika: 1995 (ko.painos)
Sivumäärä: 109
Kustantaja: Wordsworth Editions Ltd
ISBN: 1-85326-158-0
Muoto: Nidottu
Sarjamerkintä: Wordsworth Classics
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2015: Kirja, jonka muistan lapsuudestani (8/50)

*The Little Prince is a classic tale of equal appeal to children and adults. On one level it is the sory of and airman's discovery in the desert of a small boy from another planet - the Little Prince of the title - and his stories of intergalactic travel, while on the other hand it is a thought-provoking allegory of the human condition.

First published in 1943, the year before the author's death in action, this new translation contains Saint-Exupéry's delightful illustrations.*



Siitä on aikaa, kun viimeeksi luin Pikku Prinssin. Ja yhä vieläkin se koskettaa ja liikuttaa. Se on kaunis ja herkkä, tunteikas. Sekä lopulta myös haikea ja hieman surullinenkin. Jotenkin aina itselle tulee todella surumielinen olo, kun luen tämän kirjan. Olisi niin hienoa, jos jokainen meistä voisi säilyttää Prinssin viattomuuden ja ihmetyksen maailmaa kohtaan, ja näkisimme hattujen asemasta norsun syöneitä boa-käärmeitä. Valitettava totuus kuitenkin on, että suurin osa kadottaa tuon kyvyn kasvaessaan. Siksi olisikin aina toisinaan hyvä lukea Pikku Prinssi eräänlaisena muistutuksena siitä, että vaikka maailma onkin "aikuisten" maailma, voi silti säilyttää joitain asioita lapsenmielisyydestä.

Kaari Utrio: Porvarin morsian

Alkuteos: 1981 (ilm.)
Ilmestymisaika: 2008 (ko.painos)
Sivumäärä: 125
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-31-4482-1
Muoto: Nidottu
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2015: Kirja, jonka pystyy lukemaan päivässä (7/50)

*Porvarin morsian vie lukijansa Turun seudulle 1500-luvun vaihteeseen. Anna Jonintytär Knaap on 16-vuotias aatelisneito, jolla on takanaan pelonsekainen lapsuus äitipuolen hallitsemassa Porvoon Kamppilan kartanossa. Annan isä on kihlannut tyttärensä ennen kuolemaansa turkulaiselle porvarille. Kohtalo puuttuu kuitenkin merkillisesti Annan elämänkulkuun, kun nuori kartanon herra Arn Erikinpoika Tavast rakastuu Annaan saattaessaan tätä Kamppilan kartanosta sulhasen luo.

Kaari Utrion Porvarin morsian on kuvaus kuohuvista tunteista ja kaiken voittavasta rakkaudesta aitoa historiallista taustaa vasten.

Porvarin morsian ilmestyi alun perin 1981, jolloin se aloitti suomalaisen laatuviihteen ystäville suunnatun uuden Katariina-taskukirjasarjan. Uudessa painoksessa on kirjailijan esipuhe ja Hannu Lukkarisen kuvitus.*



Tähän kepeään kirjaseen ei todellakaan mene edes päivää lukiessa. Itse lukaisin sen lävitse muutamassa tunnissa. Mainio keino siis tutustua Utrion tyyliin kirjoittaa, jos kiinnostaisi mutta pelkää hänen massiivisempia opuksiaan. Perus ainekset tästäkin kirjasta nimittäin löytyy, joskin huomattavasti tiivistetymmässä mittakaavassa. On historiallista taustaa, naisen asemaa ja rakkautta. Sellaista somaa ja kepeää, kevyttä. Ehkä omaan makuuni jopa hieman liian kevyttä ja keveää. Itse nimittäin jäin kaipaamaan enemmän lihaa hahmojen luitten ympärille ja tapahtumiin muutenkin. Mutta aloittelevalle lukijalle varmaan mitä mainioin. Ja miksei tosiaan vaikka lukeneemmallekin kevyeksi matkalukemiseksi.

J.D. Robb (Nora Roberts): Holiday in Death

Alkuteos: 1998 (ilm.)
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Sivumäärä: 330
Kustantaja: piatkus
ISBN: 978-0-7499-3416-3
Muoto: Nidottu
Sarjamerkintä: Eve Dallas -sarja
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2015: Sijoittuu tulevaisuuteen (6/50)

*'It was Eve Dallas's job to stand for the dead.'

No one likes to be alone during the holidays. For New York's most exclusive dating service, Personally Yours, it is the season to bring lonely hearts together. But Lieutenant Eve Dallas, on the trail of a ritualistic serial killer, has made a disturbing discovery: all of the victims have been traced to Personally Yours. As the murders continue, Eve enters into an elite world of people searching for their one true love - and a killer searching for his next victim. A world where the power of love leads men and women into the ultimate act of betrayal...*



En ollut aikaisemmin lukenut yhden yhtäkään Nora Robertsin kirjaa. Häntä on kuitenkin kehuttu melkoisesti, joten ajattelin, että olisi ehkä hyvä tutustua hänenkin tuotantoonsa. Ajatus hänen romanttisista kirjoistaan kuitenkin hieman vierastutti, mutta onneksi muistin hänen kirjoittavan myös dekkareita!

Noh, onhan tässä tosiaan murha ja sen selvittäminen. Mutta melkoisen suuri osa on kuitenkin ihmissuhteilla ja äärimmäisen kauniilla ja täydellisillä ihmisillä. Melko perus dekkari siis selkeillä romanttisilla piirteillä höystettynä. Kiinnostavaksi kirjan kuitenkin tekee se, että tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuden New Yorkiin, jonnekin lähemmäksi vuotta 2060. Tällöin meidän ihmisten keskellä elää droideja ja ulkonäköä ja elämää voi muutenkin parannella melkoisesti erilaisin keksinnöin.

Ihan hauska yhdistelmä kyseessä. Juuri sellainen kevyt lukeminen, joka sopii hyvin lomailutuuleen. Liian täydellisen kauniisiin ihmisiin ei tosin saa hermostua!

John Vaillant: Tiikeri : Tositarina kostosta, elämästä ja kuolemasta

Alkuteos: The Tiger : A True Story of Vengeance and Survival (2010)
Suomentaja: Arto Häilä
Ilmestymisaika: 2011 (ko.painos)
Sivumäärä: 335
Kustantaja: Bookwell Oy
ISBN: 978-951-0-36968-5
Muoto: Sidottu
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2015: Valittu pelkästään kannen perusteella (5/50)

*Tositarina viimeisten amurintiikereiden ja ihmisten välisestä elämäntaistelusta, joka kilpistyy hurjaksi jännitysnäytelmäksi hyisellä taigalla. Tiikeri on kaikkialla maailmassa ajankohtainen kertomus luonnon ja ihmisen kohtaamisesta idyllin tuolla puolen.

Tiikeri on karuun taigaluontoon sijoittuva jännitysnäytelmä kahden lajin ristiriitaan ajautuneesta rinnakkaiselosta. Se on myös kertomus ajasta, jolloin asiat olivat toisin; laajoilla vuoristo- ja metsäalueilla vaeltanut eläin sinnittelee nykyään muutaman yksilön voimin salametsästyksen ja metsähakkuiden ahdistamana.

Tiikeri vie kasvokkain maailman suurimman kissaeläimen kanssa. Se on antoisa lukuteos luonnosta ja tiikerin elämäntavoista kiinnostuneille, mutta myös realistinen kuvaus yhteiskunnallisista oloista, joissa kestävä kehitys jää toissijaiseksi. Salametsästäjän ja jäljittäjän näkövinkkelistä tutustumme nykypäivän Siperiaan, missä tuottoisin tulonlähde voi olla nyljetty kissaeläin.

Vuonna 2012 amurintiikerin tarina nähdään myös elokuvana, jossa kissapetoa jäljittää Brad Pitt.*



Tunnustan, että tartuin tähän kirjaan oikeastaan lukematta takakantta ollenkaan. Kirjan nimi - ja kansi ylipäätään - veti minua puoleensa. Se tuntui lupaavan jotain todella hyvää ja jännittävää. Jotain hyvää se tarjosikin, joskaan ei mitään sinällään jännittävää. Olin odottanut romaania, en tapausta luotaavaa tositarinaa.

Vaikka kyseessä onkin aika selittävä kertomus tapahtumista, on kirja silti kiinnostava katsaus amurintiikeriin ja Venäjän oloihin. Se todella avartaa näkökenttää ja herättelee lukijaa tajuamaan, että erinäisistä syistä tämä kaunis olento on todellakin vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ihmisen ja tiikerin rinnakkainelo ei nimittäin todellakaan suju nykymaailmassa kovinkaan helposti. Se herätti ainakin minussa lapsuudesta asti jatkunutta kiinnostusta tiikereihin, näihin kauniisiin ja lumoaviin kissapetoihin.

Kirja on kirjoitettu kiinnostavasti ja siinä kerrotaan rehellisesti ja todenmukaisesti tämän hetkisestä tilanteesta. Kiinnostavaa luettavaa, muttei ehkä silti mitään rentouttavaa iltalukemista. Vähän kyllä kiinnostelisi nähdä tuo elokuva.

Stephen King: Ennen aamunkoittoa

Alkuteos: Skeleton Crew (1985)
Suomentaja: Tapio Tamminen
Ilmestymisaika: 1992 (ko.painos)
Sivumäärä: 313
Kustantaja: Book Studio Oy
ISBN: 951-611-499-7
Muoto: Nidottu
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2015: Novellikokoelma (4/50)

*Astu sisään Stephen Kingin maailmaan - maailmaan jossa viattominkaan ei ole turvassa, maailmaan jossa arkisinkin paikka saattaa muuttua paholaisen leikkikentäksi, maailmaan joka ei päästä otteestaan ennen aamunkoittoa.

Kauhun mestarin uusi, piinaava kokoelma!*



Kirja on kerrassaan mainio kokoelma erimittaisia kauhunovelleja. Osa on helppotajuisempia kuin toiset, mutta yhtä kaikki lukiessa nauttii. Suomentajana Tamminen on tehnyt hyvää työtä. Tämä kokoelma pitää sisällään ehkä yhden Kingin ahdistavimmista novelleista, Isoäidin. Tämä oli toinen kerta, kun kyseisen novellin luin, eikä sen ahdistavuus ole yhtään vähentynyt vuosista huolimatta.

Dave Pelzer: The Lost Boy

Alkuteos: 1997 (ilm.)
Ilmestymisaika: 2001 (ko.painos)
Sivumäärä: 272
Kustantaja: BCA
Muoto: Sidottu
Sarjamerkintä: Jatkoa kirjalle A Child Called 'It'
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2015: (3/50) Pohjautuu tositapahtumiin

*The Lost Boy continues the author's heart-rendin true story A Child Called 'It'. Now rescued from his abusive alcoholic mother, but not free of her, Dave is placed with a series of foster carers, eventually finding a family who love him.

Imagine a young boy who has never had a home. His only possessions are the old torn clothes he carries in a paper bag. Rescued from his alcoholic mother, he is frightened and isolated but at last he has carers who want to help him.

In this, the sequel to the Sunday Times bestseller A Child Called 'It', the author describes his life in foster care. Dave moves through five different homes and describes his heart-rending encounters with other foster parents and children, some who resent his presence, some who help him. Through it all he is pursued by his mother. Eventually he finds a life for himself, having reconciled the terrible things inflicted upon him.

This is a true story of the triumph of the human spirit over cruelty. It is a story of tears and laughter, devastation and hope, told through the journey of a little lost boy who is simply looking for the love of a family.*



Vaikka kirjan tapahtumat ovat tosia ja väliin todella karmaisevaakin luettavaa, en tällä kertaa ahdistunut läheskään yhtä paljon kuin aikaisempaa osaa lukiessani. Ehkä syynä on kieli. Siinä missä A Child Called 'It' oli kirjoitettu todella lapsekkaasti - kirjan teksti oli tarkoituksella kirjoitettu kuin alta kymmenvuotiaan lapsen kirjoittamaksi - oli tämän kirjan kieli jo lähempänä aikuisuutta. Tässä vaiheessa Dave nimittäin on jo 13-18-vuotias, joten hänen kielensäkin on monisanaisempaa. Hän käsittää asiat jo erilailla, ei niin yksinkertaisesti ja ehdottomasti kuin pienempi lapsi. Silti, kielellisesti tämäkin kirja on koskettava.

Pelzer todella osaa kirjoittaa ja ottaa lukijan mukaansa. Pienen ja kasvavan pojan hetkiä seuraa odotuksella ja toivolla, jossa on mukana aina ripaus pelkoa. Väliin tekisi mieli itkeä ja toisinaan ihmettelee, kuinka joku voi olla niin naiivi. Niin herkkäuskoinen. Mutta sitten todella tajuaa sen, miten kovasti lapsi voi haluta hyväksyntää ja rakkautta. Etsiväthän samoja asioita "normaaleissa" perheissä kasvavatkin.

Ehdottomasti jälleen lukemisen arvoinen teos. Joskin edelleen suosittelen seuraksi jotain iloisempaa ja kevyempää. Enkä ihan vielä tartu trilogian viimeiseen osaan vaan annan sen odottaa ihan pienen hetken.

Jason Mott: The Returned - Palanneet

Alkuteos: The Returned (2013)
Suomentaja: Virpi Kuusela
Ilmestymisaika: 2013 (ko.painos)
Sivumäärä: 345
Kustantaja: Harlequin
ISBN: 978-91-640-8798-0
Muoto: Nidottu
Sarjamerkintä: Silk-sarjaa
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2015: Kirja, jonka lukeminen hieman nolottaa (2/50)

*Jacob eli uudessa ajassa ja jatkoi elämäänsä siitä, mihin se oli vuosikymmeniä sitten päättynyt. Miksi ja miten, sitä kaikkien Palanneiden kohdalla kyseltiin.

Harold ja Lucille Hargraven ainoa poika Jacob oli kuollut traagisesti kahdeksantena syntymäpäivänään vuonna 1966. Aika oli armollisesti parantanut pahimmat haavat... kunnes eräänä päivänä lihaa ja verta oleva Jacob ilmestyi salaperäisesti heidän ovelleen - heidän rakas, kallisarvoinen poikansa, edelleen kahdeksan vuoden ikäisenä.

Kaikkialla maailmassa ihmisten läheisiä palasi tuonpuoleisesta. Kukaan ei tiennyt, miten tai miksi niin tapahtui, eikä sitä, oliko kyseessä ihme vai lopun ajan merkki. Harold ja Lucillekaan eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, oliko poika todellinen vai vain menneisyyden haamu. Yhdestä asiasta he kuitenkin olivat varmoja: kyseessä oli heidän poikansa. Kun koko maailma ajautui sekasortoon, Hargraven uudelleen koossa oleva perhe huomasi elävänsä keskellä romahduksen partaalla olevaa yhteisoä, joutuvansa luovimaan uudessa todellisuudessa ja kohtaamaan konfliktin, joka uhkasi romuttaa koko inhimillisyyden käsitteen.*



Takakansi vaikutti mielenkiintoiselta ja siksi tähän kirjaan tartuinkin, vaikken yleensä hirveämmin ihan kaikista Harlequinin kirjoista perustakaan. Ellei sitten heidän trillereitään ja dekkareitaan lasketa mukaan. Ne ovat hyvää kesäpäivän viihdettä. Nyt kuitenkin jouduin tähän Silk-sarjan tapaukseen pettymään.

Ideasta olisi vaikka mihin. Kuolleet palaavat ja elämän pitäisi jatkua. Mutta... Oikeastaan perusasioita lukuun ottamatta mihinkään ei tunnuta pääsevän. Hahmot ovat aika mitäänsanomattomia. Kukaan ei oikein tunnu kiinnostavan tai jos kiinnostaakin, niin hahmoon ei päästä syvemmin sisälle. Tapahtumissa hypitään sinne tänne ja ne ovat melko sekavia. Asioita ei selitetä tarpeeksi. En nyt todellakaan odota, että syytä kuolleiden palaamiselle seliteltäisiin, mutta sitä, miksi ja miten "elossa olevat ihmiset" toimivat, voisi avata paremmin.

Kirjassa edetään sekalaisesti luvuittain. Jokaisessa luvussa seurataan tapahtumia useampien henkilöiden kautta. Joten tapahtumiin tulee sinällään erilainen katsantokanta. Aina väliin on eräänlaisia pätkiä, jotka kuvaavat jonkun Palanneen tilannetta hetkessä X. Näitä Palanneita ei avata sen paremmin. Heistä ei juurikaan paria poikkeusta lukuun ottamatta kerrota sen enempää. He ovat enimmäkseen irtonaisia osia tarinaa.

Kaikki tuntui alkavan kiinnostavasti. Mutta sitten tulee tunne siitä, että vauhti taitaa loppua hieman kesken. Loppu tulee aivan liian äkkiä, eikä sekään vakuuta.

Masha Gessen: Kasvoton mies - Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi

Alkuteos: The Man Without a Face - The Unlikely Rice of Vladimir Putin (2012)
Suomentaja: Matti Kinnunen
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä: 320
Kustantaja: Otava
ISBN: 978-951-1-26309-8
Muoto: Sidottu
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2015: Muistelmateos/elämänkerta (1/50)

*Kun KGB-taustainen Vladimir Putin nousi vuonna 2000 Venäjän presidentiksi, hän keskitti vallan nopeasti omien joukkojensa käsiin. Taustavaikuttajasta tuli Kremlin pelätty hallitsija, joka alisti median, murskasi poliittiset kilpailijansa ja käänsi Venäjän kehityksen kohti mennyttä. Tätä kehitystä vastaan venäläiset ilmaisivat mielipiteensä joulukuussa 2011 käynnistyneissä mielenosoituksissa.

Uuden ja ainutlaatuisen lähdemateriaalin varaan rakentuva kuvaus "kasvottoman" miehen säälimättömästä vallankäytöstä auttaa ymmärtämään, miksi Putinin Venäjä koetaan uhkana myös venäläisten parissa. Entä onko Putinin vallalla tulevaisuutta? Teos antaa perusteltuja aineksia kun pohditaan tätä Venäjän lähitulevaisuuden tärkeintä kysymystä.*



Sinällään mielenkiintoisesti kuvattu aikalaisen läpileikkaus Putinin vaiheisiin hänen matkallaan presidentiksi. Jonkin verran hyppimistä tapahtumista toisiin, vuodesta toiseen. Jännittäväksi kirjan tekee se, että tapahtumat muistaa itsekin. Joskin niihin niiden tapahtumahetkellä suhtautui melkoisen välinpitämättömästi. Olinhan itse tuolloin 2000-luvun alussa vasta maailmasta kiinnostumaton teini. Itseä jäi kuitenkin vähän harmittelemaan kirjan lukemisen jälkeen. Lopultakaan teos ei antanut Putinista itsestään juuri minkäänlaista kuvaa. Hän jää todella "kasvottomaksi". Tosin tämän teoksen tehtävähän oli enemmänkin kuvata Putinin tietä tuntemattomuudesta yhdeksi maailman tunnetuimmista miehistä. Ehkä pitäisi lukea kirjassa monesti mainostettu Putinin omaelämänkerta...


Tämä kirja aloittaa myös osallistumiseni Kirjan vuoden 2015 lukuhaasteeseen. Siis 50 kirjaa jotka valittu osumaan johonkin perusteeseen. Pyrin valitsemaan kirjat niin, että lasken yhden kirjan täyttävän vain yhden kohdan vaikka se osuisi useampiinkin. Tässä siis teos kohtaan muistelmateos/elämänkerta.

Tom Egeland: Liiton vartijat

Alkuteos: Paktens voktere (2007)
Suomentaja: Veijo Kiuru
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä:
Kustantaja: Bazar
ISBN: 978-952-279-000-2
Muoto: Nidottu
Sarjamerkintä: Bjørn Beltø -kirja
Peukku: ^^b

*Ankh. Tiwaz-riimu. Risti.
Kolme ikiaikaista symbolia.
Salaisuus, joka voi muuttaa maailmanhistorian.

Islannista löytyy ikivanha käsikirjoitus, Codex Snorri, jota alkaa tutkia omintakeinen arkeologi Bjørn Beltø. Arvoituksellinen teksti sisältää koodeja ja viestejä, jotka johdattavat Beltøn tutkimusmatkalle norjalaisten sauvakirkkojen ja egyptiläisten hautakammioiden kautta Vatikaanin salaisiin arkistoihin ja lopulta Dominikaaniseen tasavaltaan.

Beltø löytää todisteita arkaluontoisista tapahtumista, jotka on pidetty salassa satoja vuosia. Joku haluaa kuitenkin estää salaisuuden paljastumisen - keinoja kaihtamatta...*



Egelandilta on suomennettu kolme kirjaa, joissa kaikissa seikkailee arkeologi Bjørn Beltø. Itselleni tämä selvisi vasta siinä vaiheessa kun olin jo aloittanut lukemaan Liiton vartijat -kirjaa, joka tietysti on minun tuurillani näistä se viimeisin. Onneksi ainakin tämä kirja oli varsin itsenäinen teos, jonka lukemiseen ei aikaisempien kirjojen tuntemusta juurikaan tarvittu. Muutamia viittauksia ja hahmoja edellisistä kirjoista oli kyllä mukana, mutta niihin ei puututtu liikaa tai sitten tarvittava tieto selitettiin nopeasti ja tehokkaasti lukijalle.

Bjørn Beltø on hahmona mielenkiintoinen. Likinäköinen albiino, jolla on sitkeä halu selvittää salaisuuksia. Hänellä on myös suljetunpaikan kammo. Onneksi hän ei ole symboli-asiantuntija. Ja onneksi hän on seikkaillut kirjoissaan ennen Robert Langdonia...  Beltø todella vaikuttaa rehellisemmältä ja jotenkin hieman todellisemmalta kuin Langdon. Tosin tähän voi vaikuttaa se, että Egeland on kirjoittanut kirjan Beltøn näkökulmasta, minä muodossa. Mistä muuten yllätyin! Yleensä en kauheammin pidä minä-muotoisista kirjoista, mutta tästä pidin kovasti. Hyvä kun maltoin käsistäni laskea.

Liiton vartijat - vaikka onkin täysin fiktiivinen teos - vaikutti melkoisen uskottavalta. Tapahtumat tuntuivat todellisilta ja paikkojen kuvailuun on käytetty sopivasti aikaa. Asiat tapahtuvat väliin hätkähdyttävän nopeasti, väliin taas on aikaa parannella murtumia. Se on paljon realistisempaa kuin joissain kirjoissa oleva 24 tunnin häkellyttävä tapahtumanopeus. Myös hahmot ovat toden tuntuisia. Joskaan heidän persooniaan ei avata kovinkaan paljoa.

Tässä on kuitenkin mainio jännäri luettavaksi ihmisille, jotka pitävät merkillisten mysteerien ja symboleiden ratkomisesta. Suosittelen erittäin lämpimästi tutustumista. Itse ainakin aion jossain vaiheessa lukaista aikaisemmat suomennetut kirjat.