Alkuteos: The Lords of Salem (2013)
Kääntäjä: Einari Aaltonen
Ilmestymisaika: 2013 (ko.painos)
Sivumäärä: 260
Kustantaja: Otava
ISBN: 9789520110048
Muoto: e-kirja (BookBeat)
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2020: 26. Kirjailijan sukunimi alkaa kirjaimella X, Y, Z, Å, Ä tai Ö (26/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 7, 9, 26 ja 33
Lukulistalta: 64
*Noitavainoista tunnetun Salemin pikkukaupungin radioasemalle ilmestyy mystisesti vinyylilevy. Kun se soitetaan radiossa, hypnoottinen musiikki aiheuttaa ennennäkemättömän palautevyöryn: naiset rakastavat sitä, miehet puolestaan vihaavat. Salemin synkästä menneisyydestä tietämätön radiojuontaja tulee herättäneeksi uinuvan kirouksen. Ikiaikainen paha pääsee valloilleen, eikä seesteinen pikkukaupunki palaa koskaan ennalleen.*
Salemin kirous on teos joka jätti minut kahden vaiheille. Toisaalta pidin siitä, toisaalta jäin pettyneeksi.
Kirja alkaa hieman haparoivasti. Mutta sitten kirjailijan tyyli jotenkin imaisee mukaansa. Tekstiä on nopea lukea ja tapahtumat etenevät melkoisen vauhdikkaasti. Kirjassa on kuvattu vain merkittäviä tapahtumia ja kaikki “turha” tuntuu jätetyn pois. Kielestä sen verran, että se on melko suorasukaista ja v-sanaa esiintyy aika usein. Myös osa kuvailluista tapahtumista on melko raakoja ja provosoivia, joten herkimmille ja kaunosieluisimmille lukijoille ei ehken tätä kannata suositella.
Salem ja noidat. Tämä kirja tuntuu ainakin olettavan, että kaikki Salemin “oikeat” noidat ovat pahoja ja liitossa Saatanan kanssa. He haluavat olla huoria ja aiheuttaa vahinkoa. He haluavat tappaa. Ja he haluavat kostaa. Kirja leikittelee sillä, että menneisyys palaa kostamaan uusille sukupolville ja että näillä on hyvin pieni mahdollisuus taistella pahuutta vastaan. Varsinkin, jos ja kun tästä mahdollisesta vaarasta ei ole pienintäkään hajua.
Erikoinen kokonaisuus, joka paikoitellen ihastutti ja paikoitellen vihastutti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti