maanantai 3. toukokuuta 2021

Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä

 

Alkuteos: 엄마를 부탁해 [Eommareul butakhae] (2009)

Kääntäjä: Taru Salminen

Lukija: Karoliina Niskanen

Ilmestymisaika: 2021 (ko.painos)

Kesto: 6h 43min

Kustantaja: Into Kustannus

ISBN: 9789523515734

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Peukku: q^^

Lukuhaaste 2021: 8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa (36/50)

Sopisi lukuhaasteeseen 2021 ainakin: 4, 6, 11, 29 ja 36

*Park So-nyo, 69-vuotias neljän lapsen äiti, katoaa Soulin metroasemalla. Perheenjäsenet ryhtyvät etsimään häntä. Samalla he joutuvat kysymään itseltään, kuinka hyvin he oikeastaan tunsivat äidin. Kätketyt salaisuudet paljastuvat yksi kerrallaan. Pidä huolta äidistä on riipaisevan kaunis teos rakkaudesta ja sukupolvien välisistä eroista. Lasten muutto maalta kaupunkiin on mullistanut perheen elämän. Kirja on kansainvälinen bestseller ja ensimmäinen suomennettu eteläkorealainen romaani. Se on myynyt Koreassa yli kaksi miljoonaa kirjaa, käännetty yli 20 kielelle ja julkaistu 36 maassa.

Useita romaaneja kirjoittanut Kyung-sook Shin (s. 1963) on yksi Etelä-Korean luetuimmista ja ylistetyimmistä kirjailijoista. Hän on neljäs perheen kuudesta lapsesta. Hänen vanhemmillaan ei ollut varaa lähettää häntä lukioon, joten hän muutti veljensä asuntoon Souliin, kävi töissä elektroniikkatehtaalla ja opiskeli iltakoulussa. Kyung-sook Shin on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja ja asuu Soulissa.*



Minun makuuni kirjan kerronta oli aavistuksen sekava. Kirja on jaettu useampaan osaan, joista jokaisessa käsillä olevaa tilannetta ja menneisyyttä tutkitaan eri henkilön kantilta. Ääneen pääsevät esimerkiksi kirjailija itse, hänen vanhin veljensä ja isä. Samalla kun kukin etsii kadonnutta äitiä nykyisyydessä, pääsevät (tai ehkä pikemminkin joutuvat) he tutkimaan myös omia muistojaan ja koko perheen menneisyyttä. Tunsivatko he lopulta ollenkaan kadonnutta?

En pitänyt siitä, miten kerronta on tyylitelty. Se teki minulle tapahtumien seuraamisen asteen verran hankalaksi ja piti minut etäällä henkilöistä. Ja lopulta koko kertomuksessa monet asiat jäivät auki ja minua harmittamaan. Ei sillä, tarina on kaunis ja koskettava. On kiintoisaa nähdä, miten tutusta ihmisestä paljastuu uusia puolia. Jopa sellaisia, mitä ei todellakaan osannut odottaa. Mutta silti. Minusta kirja jää jotenkin kesken.

Kaunis. Puhutteleva. Toden ja elämänmakuinen kertomus siitä, millaista elämä on ollut ja voi olla. Jännittävä kurkistus itselle vieraaseen kulttuuriin.

Lukijana Niskanen on tasaisen varma. Hänen äänensä sopii tähän tarinaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti