Alkuteos: Kissani Jugoslavia (2014)
Lukija: Vuokko Hovatta & Toni Jarjajärvi
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Kesto: 9h
Kustantaja: Otava
ISBN: 9789511338680
Muoto: e-äänikirja (BookBeat)
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2022: 45. Palkittu esikoisteos (45/50)
Sopisi lukuhaasteeseen 2022 ainakin: 1, 8, 9, 11, 17, 22, 27, 29, 30, 32, 40 ja 43
*Lahjakkaan nuoren kirjoittajan maaginen esikoisromaani juuriltaan revitystä perheestä, mahdottomasta rakkaudesta, kuolemanpelosta ja kauniista kissasta.
Tyttö varttuu Jugoslavian maaseudulla, missä naisen arvo mitataan työnteossa ja kyvyssä miellyttää miestä. Häiden jälkeen hänen asemastaan ei ole epäilystäkään. Kun koko liittovaltio hajoaa perheen ympäriltä, elämää uudessa kotimaassa alkavat hallita pelko ja häpeä.
Hänen poikansa kasvaa kylmään maahan, missä muualta tullutta käsketään tyytymään vähään ja olemaan kiitollinen. Hän ostaa itselleen kuningasboan, ja baarista löytyvä oikukas kissa johdattaa hänet vavisuttavalle matkalle menneisyyden kerroksiin.*
Kissani Jugoslavia on hämmentävä teos. Toisaalta pidin siitä, toisaalta en. Ehkä lukijat vaikuttivat tässä tapauksessa kokemukseeni. Hovatta lukee hyvin ja varmasti ja pidän hänen äänestään. Sen sijaan jokin Jarjajärven äänessä ei nappaa minuun. Hän lukee kyllä hyvin ja selvästi, mutta en vain pidä hänen äänestään. Se ehkä hieman jopa ärsyttää ja saa minut suhtautumaan päähenkilöön kuin tämä olisi kitisevä ja mariseva lapsi.
Hovatta lukee naisosat. Tarina alkaa kun neitoa aletan naittamaan. Se käy läpi oppeja ja neuvoja, kulttuuria. Sitä miten naisen tulee käyttäytyä ja olla ollakseen hyvä vaimo. Välillä nämä osat laittoivat minut näkemään punaista. Sitten tytöstä kasvaa nainen ja perhe joutuu muuttamaan Suomeen. Eikä elo helpota. Nainen on yhä vain nainen, jotenkin alamainen. Tämäkin raivostuttaa minua. Lopulta nainen tajuaa ja vahvistuu. Alkaa uusi elämä.
Jarjajärvi lukee miesosat. Naisen Suomessa kasvaneen pojan osat. Nuorukainen on erilainen, kahden kulttuurin väliin kasvanut. Ja silti hän ei oikein tunnu tuntevan niistä kumpaakaan. Hän etsii itseään ja juuriaan ja hankkii siksi käärmeen. Ja tutustuu kissaan. Minulle tämä nuorimies on etäinen, tuntuu hemmotellulta ja äkkipikaiselta. Sellaiselta, joka tuntuu etsivän itselleen kärsimystä. En pidä hänestä. Silti hänen tarinansa koskettaa.
Erikoinen ja erilainen. Ei ihme, että tästä puhuttiin ja puhutaan yhä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti