lauantai 5. kesäkuuta 2021

Édouard Louis: Ei enää Eddy

 

Alkuteos: En finir avec Eddy Bellegueule (2014)

Kääntäjä: Lotta Toivanen

Lukija: Ville-Veikko Niemelä

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Kesto: 4h 54min

Kustantaja: Tammi

ISBN: 9789520408169

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Sarjamerkintä: Keltainen kirjasto

Peukku: q^^

*Henkeäsalpaava omaelämäkerrallinen romaani, joka järkytti Ranskaa.

Ei enää Eddy on Ranskan viime vuosien kohutuin ja puhutuin romaani, joka nousee lähes julman niukkaa kerrontaansa suuremmaksi kuvaksi unohdetusta Ranskasta, köyhyydestä, tuomitsemisesta ja näköalattomuudesta.

Kaikki tietävät, että Eddy Bellegueulessä on jotain vialla: vanhemmat, sisarukset, kyläläiset, ystävät, Eddy itse. Ja vaikka hän yrittää kaikkensa, hän ei muutu. Toiset tunnistavat erilaisuuden ja vainoavat Eddyä, toiset hylkivät häntä. Unohdetulla pohjoisranskalaisella teollisuuspaikkakunnalla sovinismi, köyhyys ja näköalattomuus pitävät valtaa: se Ranska, jonka tunnemme, on unohtanut heidät kaikki. Heitä ei ole olemassa kirjallisuudessa eikä mediassa, heille on vain tämä hetki, eikä kukaan kuule heitä. Ei enää Eddy kertoo, miten Eddy Bellegueule kasvoi väkivallan keskellä homoseksuaalina, erilaisena, ainoana toiveenaan olla niin kuin muut, ja miten hän löysi kuin sattuman kauppaa pakotien toiseen maailmaan.

Édouard Louis (aiemmin Eddy Bellegueule, s. 1992 Hallencourtissa) kirjoitti esikoisteoksensa Ei enää Eddy vain 21-vuotiaana. Ensimmäinen kustantaja hylkäsi kirjan sillä perusteella, että sen kuvaamaa köyhyyttä ei olisi Ranskassa ollut enää sataan vuoteen. Kun kirja julkaistiin, siitä tuli arvostelumenestys, sitä myytiin yli 300 000 kappaletta, ja se herätti kiivasta poliittista keskustelua. Louis on opiskellut sosiologiaa Pariisissa, ja hän kirjoittaa neljättä kirjaansa.*




Melkoinen kertomus erilaisesta pojasta, joka koettaa opetella olemaan oma itsensä ja samalla sopeutua ympäristön odotuksiin. Kertomus koskettaa ja järkyttää. On vaikea ajatella, että tämä tarina on omaelämäkerrallinen. Että tuollaista elämää on oikeasti vielä olemassa sellaisessa maassa kuin Ranska. Huh.

Rehellinen ja suora. Joissain paikoin jopa järkyttävä. Itse ainakin muutamassa kohdassa ällistyin kirjan suoruudesta. Siitä, miten raadolliseksi maailma kuvataan. Mieleenpainuva lukukokemus.

Lukijana Niemelä on toimiva. Hän lukee hyvin ja kiinnostavasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti