Alkuteos: Les souris de Leningrad (2022)
Kääntäjä: Joseph Laredo
Kuvittaja: Thomas Du Caju
Teksti: Jean-Claude Van Rijckeghem
Ilmestymisaika: 2022 (ko.painos)
Sivumäärä: 89
Kustantaja: Dead Reckoning
ISBN: 9781682477922
Muoto: Nid.
Peukku: q^^
Huom: julkaistu alun perin vuosina 2019-2021 nimillä 1 - Je suis chapayev ja 2 - La ville des morts
*On January 27, 1962, a concert at the maly theatre in Leningrad is interrupted by a gunshot, and a former state prisoner is arrested. At the police station, the mysterious gunman recalls the early summer of 1941. …when the german army begins its invasion of Soviet Russia, four children are evacuated to the countryside: Maxim, the son of a senior communist party official; Pyotr, the son of writers; Anka, the daughter of a concert violinist; and Grigory, the son of a pilot who was executed for insubordination. The farm where they are staying is attacked and the train that is supposed to take them to safety is blown to bits by German planes. The four children must fight through enemy lines to get back to their families in Leningrad. But all that awaits them is the beginning of one of the most prolonged and destructive sieges in history. Two and a half desperate years that will push their friendship – and their lives – to the limit.
Jean-Claude van Rijckeghem is a Belgian writer and producer. He has written or cowritten screenplays for fifteen feature films, including the Cannes Critics’ Week screenplay award winner Moscow, Belgium (2008). Jean-Claude is also the coauthor of several critically acclaimed and widely translated Young Adult novels. His latest, Ironhead, or, Once a Young Lady, will be published in the U.S. in 2022.
After studying art at Sait-Luc in Ghent, advertising illustrator Thomas Dy Caju worked in animation and 3D. He collaborated on De Kiekeboes, then on Bob and Bobette (Spike and Suzy). In 2005 he illustrated the crime series Sabbatini for the Dutch magazine Mezzanine. Then he teamed up with producer and scriptwriter Jean-Claude van Rijckeghem for the series Betty & Dodge, followed by The Lions of Leningrad.*
Sarjakuvan kuvitus on hieno. Se on värikäs, elävä ja toiminnallinen. Minua itseäni tosin häiritsee se, että nuoret eivät oikein näytä nuorilta. Ymmärrän, että sota ja karut kokemukset saavat ihmiset vanhenemaan ennenaikaisesti. Mutta tämän tarinan nuoret näyttävät koko ajan jo yli 30-vuotiailta vaikka he ovat teinejä…
Tässä kuvataan hienosti ystävyyttä, sen aiheuttamaa kilvoittelua ja nuorten kasvua. Tämä on selviytymistarina. Monellakin tapaa. Siinä on pieniä ilon hetkiä, toivoa, onneakin. Mutta myös hyvin paljon pelkoa ja kauhua. Mukana on myös epätoivoisia tekoja ja katumusta.
Historian ystäville hyvää luettavaa. En suosittele kaikkein herkimmille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti