Alkuteos: Uhkapeliperkki (2007)
Lukija: Ville Tiihonen
Ilmestymisaika: 2009 (ko.painos)
Kesto: 12h 8min
Kustantaja: Otava
ISBN: 9789511240877
Muoto: e-äänikirja (BookBeat)
Sarjamerkintä: Vares #18
Peukku: q^^
*Kauniita naisia, petoksia, armotonta peliä. Panoksina miljoonat eurot ja useat ihmishenget.
Jussi Vares rakastuu salaperäiseen tummaan kaunottareen Sole Sulaveteen – vain menettääkseen tämän kammottavalla tavalla. Muutaman viikon seurustelun jälkeen Solen ruumis löytyy ruissalolaisesta lintutornista. Murhan tutkimukset polkevat paikallaan, kunnes Vares erehtyy ottamaan selvitettäväkseen tutun toimittajanretkun saamien sekavien ilmiantojen taustoja.
Ennen kuin kirjeiden salaisuus ratkeaa, tapahtuu yhtä ja toista. Palkkamurhaaja Stahanov ottaa vastaan merkillisen toimeksiannon Turun suunnalta. Ja Solen veli yllättää vaimonsa intiimissä tilanteessa väärän miehen seurassa ja lähtee epätoivoiselle odysseialle musta kollikissa kassissaan. Jäljet johtavat oudon tuttuihin henkilöihin, eikä uusilta kuolemantapauksilta vältytä. Lopuksi kuitenkin tarinan langat solmiutuvat yhteen, ja silmukka kiristyy kaikkien aikojen puhalluksen ympärillä.*
Yksi Mäen taidoista on keksiä mitä ihmeellisimpiä nimiä henkilöhahmoilleen. Niistä löytyy huumoria ja monesti ne ovat todella yllätyksellisiä. Näin on myös tässä kirjassa ja nyt niille myös hymyilee.
Uhkapelimerkkistä löytyvät kaikki tutut elementit. Ryyppääminen, naisten kaataminen (ei kannata lukea jos seksikohtaukset ahdistavat), sattuma ja rahasta murehtiminen. Miten yksityisetsivän elämä tuntuukin aina olevan itkemistä siitä, ettei ole rahaa (aina löytyy kuitenkin tuopilliseen tai pariin) ja sitä, että sattumalta törmää johonkin suureen juttuun, joka vielä ratkeaa kuin ihmeen kaupalla? Näin siis ainakin tämän Vareksen kohdalla.
Perinteinen eikä mitenkään yllättävä. Tai no siinä mielessä kyllä, että eniten tykkäsin niistä osista, joissa seurailtiin Solen veljen edesottamuksia.
Vaihdoin tässä kohtaa äänikirjoihin. Tiihonen luki hyvin, joten ehkä taidan jatkaa kuuntelemista tällä samalla “hitaasti hyvä tulee” taktiikalla. Sillä en vain edelleenkään pysty ottamaan näitä nopeassa tahdissa. Onneksi kirjojen tapahtumat eivät oikeastaan mitenkään liity toisiinsa, niin ei juurikaan haittaa, vaikka välissä menisi jokunenkin tovi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti