Kääntäjä: Einari Aaltonen
Lukija: Jussi Puhakka
Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)
Kesto: 5h 19min
Kustantaja: Otava
ISBN: 9789520119300
Muoto: e-äänikirja (BookBeat)
Peukku: q^^
*Armoton dystopia yhteiskunnasta, jossa ihmiset syövät toisiaan.
Äkillinen virus iskee koko eläinkuntaan. Sen pysäyttämiseksi kaikki eläimet on tapettava ja niiden jäännökset hävitettävä. Vastatakseen ihmisten lihanhimoon hallitus tekee dramaattisen ratkaisun. Se laillistaa ihmislihan tuottamisen, teurastamisen ja prosessoinnin. Ihmiskunta jakautuu kahtia: niihin, jotka syövät, ja niihin, jotka syödään.
Marcos Tejo on Kriegin lihajalostamon päällikkö. Eräänä päivänä hän saa lahjaksi rotukarjaksi luokitellun naisen. Tejo pitää lemmikistään hyvää huolta ja alkaa nähdä ympäröivän todellisuuden uudessa valossa. Kun houkutus sitten ajaa hänet umpikujaan, kaikki säännöt saavat unohtua.*
Tästä kirjasta on puhuttu. Eikä ihme. Se on aika osoitteleva ja melkoisen suora. Sen aihe on jännittävä. Maailma, jossa eletään on hyvin samaistuttava, eikä varmasti suotta. Lukija/kuuntelija voi hyvin helposti kuvitella, että kaikki tapahtuu ihan kohta. Ellei jo nyt ole tapahtumassa…
Kirja ei paljoa kerro taustoista. Vain perustiedot. Tämä pätee niin maailmaan kuin henkilöhahmoihinkin. Tästä syystä ainakin omalla kohdallani henkilöhahmot jäivät etäisiksi. He eivät juurikaan alkaneet kiinnostamaan missään välissä.
Kiinnostuksen puutteeseen saattoi tosin myös vaikuttaa kirjan kirjoitustyyli. Hahmoille oli kyllä annettu nimet ja persoonallisuutta, mutta… Heidät pyrittiin kuitenkin samalla etäännyttämään kirjoittamalla koko ajan “hän”. “Hän teki sitä, hän teki tätä, hän ajatteli niin” jne. Minuun se ei yhtään napannut. Ennemminkin ärsytti. En osaa sanoa, olisiko teksti toiminut paremmin alkuperäiskielellä tai englanniksi. Suomeksi se töksähteli.
Isoimman plussan annan paitsi kirjan ideasta, joka julmuudessaan voisi jopa olla varsin järkeenkäypä, niin sen lopputilanteesta. Se pääsi yllättämään.
Lukijana Puhakka oli melko monotoninen. Hän vain luki tekstiä, ei antanut sille elämää. Näin tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti