Sivumäärä: 304
Kustantaja: Nema
ISBN: 9789526842202
Muoto: Nid.
Peukku: q^^
*Saamelaiskirjailija Niilo Aikion kirja rakentuu totuuspohjaan ja 100-150 vuotta sitten Tenonlaaksossa elettyyn elämään. Päähenkilö Magga joutuu traagisen tapahtuman seurauksena poropiiaksi siidaan. Hänen poropaimenessa ollessaan sudet vievät tokan, jota jäljittäessään nainen eksyy ja selviää hyvillä erätaidoillaan hengissä. Turvaton nainen joutuu tuntemattoman miehen raiskaamaksi, tulee raskaaksi ja synnyttää Piera-poikansa maailmaan, jossa ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa. Koska äidillä ja lapsella ei ole kotia turvana, joutuvat he vaeltamaan talosta taloon vieraitten ihmisten armoilla. He joutuvat tekemään töitä ilmaiseksi tai olemattomalla korvauksella sekä kohtaamaan monenlaista halveksuntaa, hyväksikäyttöä ja syrjintää. Molempien henkiset ja fyysiset voimavarat ovat äärimmäisen kovalla koetuksella. Magga ja Piera taistelevat ja selviävät hengissä.
Tenon varren kalastajasaamelainen Niilo Aikio on varttunut erämaakylässä. Niilo on ollut metsästäjä, kalastaja ja erämaan kulkija lapsesta saakka. Omassa elämässään hän on itse useasti joutunut erämaan armoille ja ammentaa nyt muistissa olevaa koettua aitoina, värikkäinä kertomuksina. Kirjailija Aikion harras toive on, että ylisen Lapin haastavat ääriolosuhteet ja siellä asuvan pienen ja sitkeän saamelaiskansa elämä sekä selviämisen keinot tulisivat tutummaksi tämän kirjan kautta.
Ennen kaikkea Tanssi paholaiselle on selkeä, vahva kannanotto naisten ja lasten puolesta - erityisesti yksinhuoltajien ja heidän lastensa puolesta. Kirja auttaa ymmärtämään yksinhuoltajien vaikeita ratkaisuja: Miten vaikeaa on hyväksyä se, että lapsen “hylkääminen” sijaiskotiin oli ehkä hyvä ratkaisu. Kirjan luettuaan lukija voi miettiä, kuka tanssi eniten paholaiselle ja miten.*
Tanssi paholaiselle on melko suoraviivaista tekstiä. Se on aiheeltaan ja tunnelmaltaan melko rankkaa luettavaa. Kirja on paikoitellen jopa ahdistava... Teksti etenee sen verran nopeaa tahtia, että henkilöhahmot jäävät etäisiksi. Ainakaan itse en ehtinyt kehenkään kiintymään tapahtumien ja vuosien vieriessä ohitse. Ison miinuksen annankin lukijana siitä, että ajan seuraaminen kirjassa oli paikoitellen hankalaa. Tähän kun yhdistää pohjoisen omien olojen ja tapojen erilaisuuden verrattuna siihen, mihin on tottunut, niin olin jo melko kaukana omalta mukavuusalueeltani. Perässä pysymistä hankaloittivat myös vierasperäiset ilmaisut ja sanat. Joihin kyllä löytyy melko hyvä sanasto kirjan lopusta.
Käsittääkseni kirja on julkaistu alun perin saameksi. En onnistunut löytämään alkuperäistä nimeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti