lauantai 30. lokakuuta 2021

John Green: Kilpikonnan kuorella

 

Alkuteos: Turtles All the Way Down (2017)

Kääntäjä: Helene Bützow

Lukija: Anna Saksman

Ilmestymisaika: 2017 (ko.painos)

Kesto: 7h 37min

Kustantaja: WSOY

ISBN: 9789510432440

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Peukku: q^^

*John Greenin odotettu uusi romaani!

16-vuotias Aza alkaa selvittää kadonneen miljonääri Russell Pickettin mysteeriä vastahakoisesti. Luvattu sadan tuhannen dollarin palkkio ja parhaan ystävän innostus vetävät Azan kuitenkin mukaansa tutkimuksiin. Vetovoimaa löytyy myös miljonäärin pojasta Davisista, jonka Aza on joskus kauan sitten tuntenut.

Aza tekee parhaansa. Hän haluaa olla kiltti tytär, uskollinen ystävä, hyvä oppilas, jopa taitava etsivä, samalla kun yrittää elää pakkomielteisten ajatustensa yhä pahenevassa syöksykierteessä.

John Greenin viidettä romaania on odotettu kauan, ja nyt se on täällä! Tähtiin kirjoitetun virheen tekijän uutuus on mukaansa imaiseva ja kirjas kertomus pakko-oireista ja sinnikkyydestä, rakkaudesta ja elämänpituisen ystävyyden voimasta.*




Kuten Greenillä on tapana, päähenkilö on jollain tapaa “erilainen”. Tällä kertaa Aza tyttö kärsii varsin erikoisista ajatuksista. Hän nimittäin näkee maailman paikkana, joka on täynnä tappavia tauteja, inhottavia bakteereja ja vaikka mitä kuolettavaa. Hänen on säännöllisesti desinfioitava kätensä tai tarkastettava onko hänellä joku kummallinen tauti… Hänen paras kaverinsa taas on mieletön Star Wars -fani ja kirjoittaa innokkaasti fanfictiota. Tähän kun heitetään mukaan vielä nuorten kiinnostus seurusteluun ja yritykset selvittää katoamistapausta, niin ollaan jo varsin jännittävissä tilanteissa.

Green kuvaa hyvin Azan ajatuksia ja tunteita. Hän osaa eläytyä nuoren elämään ja sen tunnemyrskyihin. Vaikka alussa into on kadonneen etsinnöissä, löytyy kirjan suurin anti ystävyyden ja oman minuuden etsinnästä. Kun Azan erikoisuuteen tottuu, on nuoren naisen maailma mielenkiintoinen ja jännittävä.

Hienoa kerrontaa, oivaltavia ajatuksia. Ei kuitenkaan minusta sitä parhainta Greeniä. Taattua laatua kuitenkin.

Lukijana Saksman tekee mukavan suorituksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti