Alkuperäinen ilmestymisaika: 1870
Ilmestymisaika: 2002 (ko.painos)
Sivumäärä: 336
Kustantaja: Gummerus
ISBN: 978-951-20-6315-4
Muoto: Kirja
*Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (1834-72) Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870.
Tämä Aleksis Kiven pääteos kuuluu jokaisen suomalaisen kotikirjastoon. Kirja kertoo orvoksi jääneistä veljeksistä, jotka elävät kaukana korvessa. Veljesten edesottamukset – seikkailut ja tappelut toukolalaisten kanssa, Venlan kosinta, aakkosten tankkaaminen, saunan palaminen – ovat löytäneet tiensä näyttämöille, elokuviin ja lukuisiin maalauksiin.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ajoittuu suomenkielisen kirjallisuuden syntyvaiheisiin ja on kiistatta kirjallisuutemme komein teos.*
Vaikka yllä oleva teksti mainostaa, että tämän teoksen pitäisi löytyä kotikirjastosta, jätän sen kyllä omaani hankkimatta. Ehkä jokaisen suomalaisen kuitenkin pitäisi se lukea jossain vaiheessa elämää, onhan kyseessä kuitenkin suomalaisen kirjallisuuden kannalta merkittävä teos.
On tunnustettava, että olen todella onnellinen siitä, etten joutunut lukemaan Seitsemää veljestä yläasteella tai lukiossa. Siitä ei silloin olisi varmaankaan tullut yhtään mitään. Oli se nimittäin sen verran hankalaa nytkin. Lukeminen takkusi oikein urakalla ja välillä sain suorastaan pakottaa itseni etenemään. Tähän takkuamiseen on parikin syytä. Ensinnäkin teos on kirjoitettu miltei kokonaan kuin näytelmäksi. Annetaan jonkinlainen kuvaus tilanteesta ja ympäristöstä ja sen jälkeen seuraa pitkä rimpsu repliikkejä ilman minkäänlaista tunnetilaa tai kuvausta. Toiseksi kirjan kieli on murretta. Rakastan murteita ja niissä on kielen rikkaus, mutta ne eivät minun mielestäni sovi kirjakieleen. Kolmanneksi inhoan muutamaa veljestä niin kovasti, että pahaa tekee…
Minusta kirjan parasta antia ovat muutamat viimeiset luvut, joissa Kivi on päässyt kertomaan enemmän proosalliseen tyyliin, mitä veljeksille sitten myöhemmin tapahtui ja millaiseksi heidän elämänsä muodostui. Olisipa hän vain kirjoittanut koko kirjan rohkeasti samalla lailla, niin se olisi uskoakseni paljon miellyttävämpää luettavaa.
Vaikka kyseessä on merkkiteos, en silti oikein suosittelisi sitä luettavaksi. Ellei todella halua tutustua yhteen klassikkoon.
Ilmestymisaika: 2002 (ko.painos)
Sivumäärä: 336
Kustantaja: Gummerus
ISBN: 978-951-20-6315-4
Muoto: Kirja
*Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (1834-72) Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870.
Tämä Aleksis Kiven pääteos kuuluu jokaisen suomalaisen kotikirjastoon. Kirja kertoo orvoksi jääneistä veljeksistä, jotka elävät kaukana korvessa. Veljesten edesottamukset – seikkailut ja tappelut toukolalaisten kanssa, Venlan kosinta, aakkosten tankkaaminen, saunan palaminen – ovat löytäneet tiensä näyttämöille, elokuviin ja lukuisiin maalauksiin.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ajoittuu suomenkielisen kirjallisuuden syntyvaiheisiin ja on kiistatta kirjallisuutemme komein teos.*
Vaikka yllä oleva teksti mainostaa, että tämän teoksen pitäisi löytyä kotikirjastosta, jätän sen kyllä omaani hankkimatta. Ehkä jokaisen suomalaisen kuitenkin pitäisi se lukea jossain vaiheessa elämää, onhan kyseessä kuitenkin suomalaisen kirjallisuuden kannalta merkittävä teos.
On tunnustettava, että olen todella onnellinen siitä, etten joutunut lukemaan Seitsemää veljestä yläasteella tai lukiossa. Siitä ei silloin olisi varmaankaan tullut yhtään mitään. Oli se nimittäin sen verran hankalaa nytkin. Lukeminen takkusi oikein urakalla ja välillä sain suorastaan pakottaa itseni etenemään. Tähän takkuamiseen on parikin syytä. Ensinnäkin teos on kirjoitettu miltei kokonaan kuin näytelmäksi. Annetaan jonkinlainen kuvaus tilanteesta ja ympäristöstä ja sen jälkeen seuraa pitkä rimpsu repliikkejä ilman minkäänlaista tunnetilaa tai kuvausta. Toiseksi kirjan kieli on murretta. Rakastan murteita ja niissä on kielen rikkaus, mutta ne eivät minun mielestäni sovi kirjakieleen. Kolmanneksi inhoan muutamaa veljestä niin kovasti, että pahaa tekee…
Minusta kirjan parasta antia ovat muutamat viimeiset luvut, joissa Kivi on päässyt kertomaan enemmän proosalliseen tyyliin, mitä veljeksille sitten myöhemmin tapahtui ja millaiseksi heidän elämänsä muodostui. Olisipa hän vain kirjoittanut koko kirjan rohkeasti samalla lailla, niin se olisi uskoakseni paljon miellyttävämpää luettavaa.
Vaikka kyseessä on merkkiteos, en silti oikein suosittelisi sitä luettavaksi. Ellei todella halua tutustua yhteen klassikkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti