Alkuteos: Papin rouva (1893)
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä: 144
Kustantaja: Elisa Kirja
ISBN: ?
Muoto: E-kirja (EPUB)
Sarjamerkintä: Ellin tarina alkaa teoksessa Papin tytär
Peukku: q^^
Huom: Saatavana ilmaiseksi Elisa Kirja -palvelusta
*Juhani Ahon Papin tytär (1885) ja Papin rouva (1893) muodostavat romaaniparin rakkaudesta, kaipuusta ja kieltäymyksestä, realismimme runollisen mestarityön.*
Papin rouva jatkaa Ellin ja Olavin tarinaa, joka alkoi Papin tyttäressä. Elli on ollut jo viitisen vuotta naimisissa miehensä, papiksi päässeen Aarnion kanssa. Sitten kesän tullessa Olavi, miehen entinen opiskelutoveri saapuu kylään saadakseen rauhassa kirjoittaa loppuun tutkimustaan. Toisin kuitenkin käy ja lopulta kirjoittaminen unohtuu tykkänään Ellin ja Olavin tunteiden aallokon tieltä.
Elli ja Olavi ovat hahmoina melko ristiriitaisia. Kumpikin itselleen vannoo tunteidensa lujuutta ja vakuuttavat he sitä toisilleenkin - viimein tunnustettuaan asian. Kuitenkin heistä kumpaakin vaivaa myös suunnaton epäilys ja epäluulo. Niin omia kuin toisenkin tunteita kohtaan. Kuin aallokko velloo heidän tunteensa rakkaudesta epätoivoon. Ja jättää sivuunsa onnettoman narrin, Ellin aviomiehen, joka ei aavista mitään. Tunnustan, että mitä pitempään luin, sitä vähemmän pidin kaikista kirjan hahmoista.
Ahon tunteiden kuvaus on dramaattisuuteen pyrkivää ja vaihtelevaa. Väliin ylistetään, väliin parjataan ja koko ajan tunteet heittelevät laidasta laitaan. Välivaihetta ei oikein ole. Ilmaisut ovat toisinaan hyvinkin mahtipontisia ja vanhahkot ilmaukset tuovat tekstiin runollisuutta, mutta myös raskautta. Itselläni lukeminen takkusi. Ellin tarina ei oikein lämmittänyt minun mieltäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti