Alkuteos: The Adventure of the Christmas Pudding (1960)
Kääntäjät: Kouvolan kääntäjäkoulutuslaitoksen 2. Vuosikurssin työryhmä 1982-83
Ilmestymisaika: 1984 (ko.painos)
Sivumäärä: 281
Kustantaja: WSOY
ISBN: 951-0-12185-1
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Hercule Poirot -novellikokoelma / SAPO #284
Peukku: ^^b
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 12, 18 ja 35
Hyllynlämmittäjä: 11
Lukulistalta: 8
*Viisi ennen suomentamatonta jännityskertomusta. Nimikertomuksessa Seikkaileva jälkiruoka Hercule Poirot selvittää historiallisesti arvokkaan rubiinin katoamisen. Hercule Poirot on pääosassa myös tarinoissa Rakkina toisten jaloissa, Uni ja Espanjalaisen kirstun arvoitus, jossa hän omasta mielestään on parhaimmillaan. Neiti Marplea puolestaan on miellyttänyt aina hänen oma tarkkanäköisyytensä tarinassa Greenshawin hassahdus, jossa ovelasti suunnitellun murhan uhriksi joutuu merkillisen talokummajaisen erakkomainen omistajatar.
Agatha Christie itse on tehnyt kirjan esipuheen.*
Seikkaileva jälkiruoka on nimikertomuksena hupaisa ja viihdyttävä. Se osoittaa, että joskus pienillä sattumuksillakin on vaikutusta siihen, miten tapauksia syntyy tai ratkaistaan. Poirot itse ei kyllä koskaan myöntäisi, että onni voi vaikuttaa tapauksiin…
Espanjalaisen kirstun arvoitus on mielenkiintoinen tapaus, jossa Poirot todellakin loistaa. Hienoja yksityiskohtia ja päättelyä. Kiintoisa tarina, jossa ihmisluonnolla on oma osansa.
Rakkina toisten jaloissa on Poirot-jutuksi kiero. Etsivä nimittäin hyödyntää tässä ihmisten epäluuloisuutta ja pelkoja eikä pelkkää kylmää logiikkaa ja päättelyä. Psykologiset seikat nousevatkin tässä tarinassa merkittävään osaan.
Uni on varsin lyhyt novelli, jossa Poirot ratkaisee tapauksen lähestulkoon vain kävelemällä näyttämölle. Se on myös mainio esimerkki siitä, miten kieroja ja julmia suunnitelmia ihminen voi punoa toisen päänmenoksi.
Greenshawin hassahdus on kokoelman poikkeus. Se on miss Marple novelli, josta havaitsin taas kerran sen, miksen pidä Marplesta. Täti on niin hassahtanut itse, puhuu niin höperöjä ja ajattelee kummallisesti (vaikkakin toimivasti). Erikoinen murha, erikoinen mysteeri. Jonka Marple ratkaisee käymättä itse kertaakaan paikalla tai tapaamatta tapaukseen osallistuneita henkilöitä. Hän vain kuuntelee toisten juttuja ja tekee oman elämänkokemuksensa perusteella johtopäätöksiä.
Kokonaisuutena Seikkaileva jälkiruoka -novellikokoelma on viihdyttävä ja monipuolinen. Tapaukset ovat erilaisia ja jännittäviä. Ne tarjoavat hyvää viihdettä ja sopivasti purtavaa harmaille soluille. Taattua Christietä lyhyemmässä muodossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti