torstai 21. tammikuuta 2021

Ninni Schulman: Älä kerro kenellekään

 

Alkuteos: Vår egen lilla hemlighet (2015)

Kääntäjä: Eliisa Salminen

Lukija: Outi Vuoriranta

Ilmestymisaika: 2020 (ko.painos)

Kesto: 10h 10min

Kustantaja: Tammi

ISBN: 9789520412425

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Sarjamerkintä: Hagfors #4

Peukku: q^^

Lukuhaaste 2021: 37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa (6/50)

Sopisi lukuhaasteeseen 2021 ainakin: 12, 14, 22, 31 ja 45

*Kulissien takana

Ninni Schulmanin suositut pikkukaupunkidekkarit tapahtuvat tavallisten ihmisten maailmassa, kaukana glamourista ja suurkaupunkien sykkeestä. Sarjan neljäs osa Älä kerro kenellekään on kylmäävä tarina vallasta ja sen väärinkäytöstä.

Eräänä päivänä hagforsilainen sosiaalityöntekijä Anna-Karin Ehn ei palaa työkeikalta kotiin. Aviomies tekee katoamisilmoituksen, ja poliisi löytää hylätystä autosta jälkiä rikoksesta. Anna-Karinin elämä vaikuttaa päällepäin hyvin tavalliselta, mutta mitä kulissien takana on tapahtunut? Onko katoamisen takana tuntematon uhkailija vai sittenkin joku Anna-Karinin lähipiiristä? Toimittaja Magdalena Hansson pureutuu tapaukseen ja saa pian huomata, että suljettujen ovien takana tapahtuu pelottavia asioita.

Hagfors-sarjassa toimittaja Magdalena Hansson ja poliisit Christer Björklund ja Petra Wilander selvittävät rikoksia pikkukaupungin idyllisten kulissien takana. Sarja on myynyt Ruotsissa yli miljoona kappaletta.

Toimittaja Ninni Schulman (s. 1972) on yksi Ruotsin kärkidekkaristeista. Suosittua Magdalena Hanssonista kertovaa sarjaa on myyty kotimaassaan jo yli miljoona kappaletta. Schulman asuu Tukholmassa ja nauttii kesistä lapsuutensa maisemissa Värmlannissa.*



Schulman tekee sen jälleen kerran. Hän luo kiintoisan tarinan, pyörittää sen ympärillä taidokkaasti persoonallisia hahmoja ja onnistuu nostamaan esille vielä ajankohtaisia ja tärkeitä asioita. Tällä kertaa nämä asiat koskevat perheväkivaltaa, joten en suosittele kirjaa kaikkein herkimmille.

Magdalenan elämä pyörii perheen ja työn ympärillä. Uusioperheen arkea, pelkoa oman työpaikan tulevaisuuden suhteen ja aimosti intoa tehdä omaa työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Samaan syssyyn tuttujen poliisien elämämää, johon mahtuu niin mustasukkaisuutta kuin outoja oireitakin… Siirtymät eri henkilöhahmojen välillä tapahtuvat nopeasti, joten pitkästymään ei ehdi. Varsinkin kun tapahtumia piisaa.

Lukijana Vuoriranta oli kuunneltava ja vakuuttava. Ei minusta ollenkaan huono valinta tulkitsemaan teosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti