Zoë Beck: Minun silmäni näkevät

Alkuteos: Paradise City (2020)

Kääntäjä: Anne Kilpi

Lukija: Krista Kosonen

Ilmestymisaika: 2022 (ko.painos)

Kustantaja: Kustantamo Huippu

Kesto: 8h 57min

ISBN: 9789527409138

Muoto: e-äänikirja (Nextrory)

Peukku: q^^

*Älä pelkää, sinusta pidetään huolta. Kuolemanvarmasti.

Eurooppa tulevaisuudessa: rannikkoseudut ovat veden peitossa, pandemiat ovat koetelleet väestöä, ja luonto valtaa asumattomiksi muuttuneita alueita takaisin itselleen. Elämää hallitaan algoritmeilla, teknologia ja lääketiede ovat huippuunsa kehittyneitä, ja näennäisesti asiat ovat hyvin – ainakin niin kauan kuin kansalaiset eivät esitä kysymyksiä…

Megakaupungiksi muuttuneessa Saksan Frankfurtissa asuva, sukujuuriltaan suomalainen Liina Järvinen työskentelee yhdessä viimeisistä valtiosta riippumattomista uutistoimistoista. Työn vaarallisuus konkretisoituu Liinalle, kun hänen pomonsa joutuu vakavaan onnettomuuteen ja samaan aikaan toinen totuusmedialle työskennellyt toimittaja kuolee. Käy ilmi, että kummallakin oli työn alla sama, erittäin tulenaraksi luokiteltava juttu. Alkaessaan tutkia asiaa Liina joutuu katsomaan uusin silmin myös omaa tarkoin varjeltua salaisuuttaan.

Minun silmäni näkevät on tulevaisuuteen sijoittuva trilleri, jossa liikutaan myös Suomessa, Tampereella. Teos palkittiin Saksassa vuoden 2020 parhaana jännityskirjana ja se sai vuonna 2021 parhaan poliittisen jännitysromaanin palkinnon sekä Berliner Krimifuchs -dekkaripalkinnon. Zoë Beck kuuluu Saksan tämän hetken merkittävimpiin jännityskirjailijoihin, ja hän on kirjoittanut useita bestseller-listoille yltäneitä romaaneita. Minun silmäni näkevät on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa.*

Minä en oikein päässyt kiinni tähän kirjaan. Omalla tavallaan se on kiehtova. Siinä leikitellään tulevaisuuden tuomilla mahdollisuuksilla ja uhilla. Ihmisiä valvotaan tarkkemmin kuin koskaan. Keinoäly määrää mitä lääkkeitä tarvitaan ja koska. Sairaudet on seurattu tarkkaan ja yksilöllisesti. Samaan aikaan ihmisten valvonta on vähän liiankin tiukkaa. Sananvapaus on lähinnä vitsi. Myös maantieteellisesti maailma on muuttunut. Irlannissa kasvaa palmuja ja rannikkolinjat ovat muutenkin muuttuneet. Näin esimerkiksi.

Tässä maailmassa elää Liina, joka on "tutkiva journalisti". Tai ainakin yrittää olla. Se vain tehdään hänelle hankalaksi. Kuviota sotkee myös Liinan oma terveydentila. Joka sekin on aika huolestuttava.

Osa kirjan jutuista toimii ja herättää kiinnostusta. Se mikä ei minuun napannut oli se, että koko ajan tulee tuntu, kuin kyseessä olisi sarjan osa X. Kuin jotain pitäisi tietää jo ennakkoon. Näihin tuntemuksiin ja kysymyksiin tulee kyllä vastauksia, mutta vasta tipoitellen ja aika myöhäisessä vaiheessa. Monet asiat olisivat olleet järjellisempiä, jos asioiden kerrontajärjestys olisi ollut toinen.

En pidä kerronnan salailevasta tyylistä. Menneisyyden muistojen kohdalla se on OK, mutta tässä tulee aivan liikaa sellaista, joka olisi ollut hyvä esittää ainakin vähän toisin.

Sinällään OK kirja. Joskin sekava.

Kosonen lukee ihan kivasti.