Alkuteos: Le serpent majuscule (2021)
Kääntäjä: Kaila Holma
Lukija: Mervi Takatalo
Ilmestymisaika: 2022 (ko.painos)
Kustantaja: Minerva
Kesto: 8h 41min
ISBN: 9789523754829
Muoto: e-äänikirja
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2025: 25. Kirjan kannessa tai nimessä on käärme (46/50)
Sopisi lukuhaasteeseen 2025 ainakin: 4, 9, 12, 17, 24, 31, 40, 42 ja 44
*Kun palkkamurhaaja sairastuu dementiaan, asiat voivat mennä tappavasti pieleen.
Samaan aikaan sekä julma että humoristinen rikosromaani Lemaitren herkullisen omintakeiseen tyyliin.
Mathilde Perrin on 63-vuotias leski - ja palkkamurhaaja. Kolmekymmentä vuotta hän on kylmähermoisesti toteuttanut salaisin koodein saamiaan toimintakäskyjä. Johtolankoja jättämättä ja epäilyksiä herättämättä.
Viime aikoina Mathilden toiminta on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin ammattimaista. Hän sekoittaa ohjeet, unohtaa hävittää murha-aseen, tappaa väärän henkilön...
Väärinkäsitykset, virheet ja epäonnistumiset herättävät huolta Mathilden toimeksiantajissa. Pitäisikö hänestä hankkiutua eroon ennen kuin on liian myöhäistä?
Pierre Lemaitre on Ranskan suosituin ja arvostetuin dekkarikirjailija, jonka rikosromaaneja on myyty yli 20 maahan. Kansainvälinen Crime Writers Association on palkinnut Lemaitren jo kolmasti International Dagger -palkinnolla vuoden parhaasta rikosromaanista. Vuonna 2017 Suomen dekkariseura myönsi Lemaitrelle ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan.*
Minuun ei tämän kirjan mainostettu huumori oikein iskenyt. En pidä Mathildestä yhtään. Ehkä asiaan vaikutti heti ensimetreillä se, että hän ampuu koiran. Ja hänen oma koiransa pelkää häntä. Sen jälkeen ei oikein voinut enää "kiintyä" tähän salamurhaajattareen. Nainen on aika koominen hahmo, joka unohtelee asioita sieltä ja täältä ja säheltää menemään. Elää jo oikeastaan enemmän muistoissa kuin nykyisyydessä ja seilaa aikalailla tuurilla eteenpäin. Hän on hyvin epämiellyttävä persoona. Onneksi mukana on ihan siedettäviä sivuhahmoja, joista tosin monelle ei käy kovin mukavasti...
En oikein pitänyt Takatalon lukutavasta. En osaa sanoa mikä siinä häiritsi, mutta jotenkin se vain särähti omaan korvaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti