Suomentaja: Pentti Isomursu
Ilmestymisaika: 1984 (ko.painos)
Sivumäärä: 413
Kustantaja: WSOY
ISBN: 951-643-219-0
Muoto: Kirja
*Arnie Cunnigham on näppylänaamainen hintelä kaveri, josta toverit eivät piittaa. Vain ainoa ystävä Dennis, ja oma tyttö Leigh näkevät Arniessa arvoja, joita muut eivät huomaa.
Sitten kuvaan ilmestyy Christine, tulipunainen vuoden 1958 Plymouth, joka saa Arnien mekaanikonvaistot liikkeelle ja tosi rakkauden heräämään. Sillä rakkautta se on, tuo kiihko, jolla Arnie päättää palauttaa Christinen voiman ja kauneuden entiseen kukoistukseensa. Ja Christine vastaa hänen rakkauteensa: sen kuhmut ja lommot siliävät, kun Arnie vain katsookin niihin.
Mutta Christine on mustasukkainen rakastettu – se ei suvaitse kilpailijoita rinnallaan. Se on päättänyt raivata Leighin pois tieltä, ja huhu kertoo sen saattaneen edellisen omistajansa perheen hengenvaaran. Yön hetkinä punainen tappaja-auto kiitää tietä tuoden tuhoa ja kuolemaa niille, jotka ovat vahingoittaneet Arnieta tai yrittäneet vieroittaa hänet Christinestä. Ja auton demoninen raivo ottaa omakseen myös Arnien, joka alkaa kulkea omaa kaiken pirstovaa tietään…*
Tällä kertaa on sanottava ettei King iskenyt. Tyyli on kohdallaan ja osa henkilöhahmoista ihan mielenkiintoisia. En sitten tiedä, onko syynä se, että pääosassa on auto syynä siihen, että nyt ei napannut.
Oikeastaan Christine on melko tylsä ja ennalta arvattava. Kaiken keksii jo hyvissä ajoin eikä mikään varsinaisesti yllätä. Tapahtumat etenevät kuin suora maantie. Kirja ei myöskään pelota. Inhottavatkin kohdat herättävät oikeastaan vain jonkinlaista ahdistusta. Jos sitäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti