Alkuteos: Krew elfów (1994)
Suomentaja: Tapani Kärkkäinen
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä: 358
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-39023-8
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: The Witcher, Noituri 3
Peukku ^^b
*Puolalainen Noituri-sarja tarjoaa laatufantasian ystäville lajityyppiin kaunan kaivattua rentoutta ja harmaiden alueiden viehätystä. Saagan ensimmäinen täysiverinen romaani vakuuttaa lujalla, energisellä tekstillä sekä kirjailijan tavaramerkiksi muodostuneella kitkerällä dialogilla.
Noituri Geralt elää syrjässä sotaa enteileviltä huhuilta. Suurin syy piiloutumiseen on palavasta kaupungista pelastettu Ciri-tyttö, prinsessa, jonka suonissa virtaa haltiakansan taikavoimainen veri. Legendat kuitenkin kulkevat Geraltin edellä. Kun ne saavuttavat vihollisten korvat, noiturin on nieltävä ylpeytensä ja pyydettävä apua entiseltä rakastetultaan, velhotar Yenneferiltä.
Cirin ja velhonaisen välille syntyy vahva ja syvä suhde, mutta Cirissä elää kostonhimon siemen. Samalla kun Geralt jäljittää tyttöä uhkaavaa salaperäistä hahmoa, Yennefer huomaa löytäneensä Ciristä arvoisensa vastuksen…*
The Witcher näyttäisi taipuvan kohtalaisen kivuttomasti lyhyemmistä tarinoista yhtenäiseksi romaaniksi. Pientä kankeutta on välillä havaittavissa esimerkiksi tapahtumasta toiseen siirtymisten kanssa. Joissain kohdissa hyppäykset ajan ja paikan suhteen ovat melkoiset, eivätkä ehkä lukijan kannalta kaikkein mukavimmat. Tämä ei kuitenkaan lopulta paljoa haittaa lukukokemusta.
Tapahtumat etenevät, vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Henkilöiden väliset suhteet kukkivat ja kevyt kettuilu dialogeissa on mannaa! Yhäkin ollaan salaperäisiä joidenkin asioiden ja henkilöiden välisten suhteiden suhteen. Tämä pieni salailu kuitenkin pitää hyvin kiinnostusta yllä. Jää jännitettävää ja pohdittavaa myöhemmäksikin.
Se, mistä erityisesti pidän on se, että vaikka Haltiain verta onkin selvästi oma itsenäinen teoksensa, ei sen tarina sijoitu vain näiden kansien väliin. Vaikka tietyt langat saadaankin solmittua loppuun, jää itse päätarina vielä avoimeksi ja jatkuu selvänä ja vahvana seuraavaan osaan. Ihanaa, kun kaikkea olennaista ei olla koetettukaan laittaa yksiin kansiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti